[quote=“fossiili, post:1, topic:942”]Lehdet Linux Format ja Linux Magazine kirjoittavat uudesta Fedorasta ihastuneena. Minulla on hidas mokkulayhteys, mutta yövyin nopean kiinteän linjan äärellä ja latasin Fedora 12 i686 live-cd:n.
Kiinnostuneena sitä kokeilin. Työpöydän käynnistäminen kesti todella kauan, cd pyöri ja pyöri, mutta hyväähän raaskii odottaa. Mutta tulikin tylsännäköinen Gnome. Karkean näköinen. Lisäksi vähän valmiita ohjelmia, esimerkiksi Grafiikasta puuttui Gimp. Mihin ihmeeseen cd:n 650 MB on käytetty? Miksi elo-cd latautuu hitaammin kuin muilla jakeluilla?
Jokin aikaisempi Fedora oli hieno. Toimi hyvin ja oli upean näköinen. Toki tiedän, että teemoja ja taustakuvia löytyy, jos viitsii etsiä. Ohjelmia on helppo asennella lisää.
Varmaan osaatte kertoa, missä Fedora on hyvä. Ja miten Elisan Huawei 220 mokkula saadaan toimimaan. Minulle se ei Fedorassa onnistunut, vaikka Mandrivassa ja Ubuntussa asennus sujui melkein itsestään.
???[/quote]
Cd-levyillä se käynnistymisnopeus ei ikinä hirveän hyvä oikein pysty olemaan, ja siihen vaikuttaa jopa se käytettävä CD-levy-yksilö. Eroja eri jakeluilla CD:ltä käynnistymisen nopeudessa varmasti on, kun CD:levykuvien kokoamiseen käytettävät työkalutkin ovat usein täysin erit. Uskoisin, että joissain työkaluissa on joitain tiedostot sopivaan järjestykseen asettelevia optimointiominaisuuksia, mutta en tiedä miten Fedoran livecd-creatorin mekanismi asian tekee. Itse yleensä käynnistänkin CD-levykuvat USB-muistitikuilta, jolloin CD-levyjen mekaniikan aiheuttamista pitkistä hakuajoista pääsee eroon. Niiltä Fedora käynnistyy lähes yhtä nopeasti kuin kiintolevyltäkin.
Ulkonäöstä toki voi olla montaa mieltä, mutta kyllä minusta Fedoran ulkoasu on oletuksena ihan asiallinen. Tässäkin toki esim. käytettävä laitteisto voi hieman vaikuttaa suuntaan tai toiseen, kun esim. väärin tunnistettu näytön DPI voi aiheuttaa oletuksena käyttöön yllättävänkokoiset fontit ja eri näytöt ja näytönohjaimet toistavat värejä hieman eri tavalla.
Livelevyllä tila on hyvin kortilla, joten sinne on valmiiksi asennettu vain tärkeimpiä ohjelmia. Esim. Ubuntun melko vastaavaan livelevyyn verrattuna Fedoran Gnome-livelevyllä kuitenkin on paljon enemmän käännöksiä, ja suomikin sieltä löytyy ihan valmiina. Gimp ei minusta tuommoiseen enimmäkseen käyttöjärjestelmän toiminnan toteamiseen, asentamiseen ja asennusten korjaamiseen tarkoitetussa levyssä ole mitenkään äärimmäisen tähdellinen, ja Ubuntukin käsittääkseni aikoo sen tulevissa julkaisuissa jättää pois oletusasennuksesta.
Myös näistä oletuspakettisettien sisällöistä toki voi olla montaa mieltä, mutta onneksi asennuksen jälkeen järjestelmään on helppo lisäillä haluamansa jutut pakettivarastoista. Lisäksi Fedorasta (ja myös muista jakeluista) saa suhteellisen helposti tehtyä mukautettuja livelevyjä, joiden sisällön voi asettaa halutunlaiseksi. Itselleni olen tehnyt sellaisia, missä ovat useimmin tarvitsemani ohjelmointityökalut valmiiksi asennettuna.
Fedora keskittyy voimakkaasti tuomaan esille uusia vapaita ohjelmistoja ja teknologioita. Mukana tulevat ohjelmistot ovat enimmäkseen vähintäänkin hyvin ajantasaisia, ja usein jopa hieman edellä virallisia julkaisuja, erityisesti niiden projektien osalta, joiden kehitykseen Red Hat osallistuu. Esimerkiksi tällä hetkellä Fedora 12:n virallisista pakettivarastoista löytyy jo vapaa OpenGL-ajuri uudemmillekin kuin X1???-sarjan Radeon-näytönohjaimille, mikä ainakin minulle on melko tarpeellinenkin. Muutenkin uusia ajureita ja Linuxin ominaisuuksia tuetaan hyvin, ja Red Hatin kehittämät libvirtiin perustuvat virtualisointityökalut ovat olleet hyvin aikaisessa vaiheessa mukana. Näitä voisi listata vielä enemmänkin, mutta nämä ovat itselleni olleet viime aikoina tärkeitä.
Ne kerrat kun mokkuloita olen Fedorassa kokeillut, on vähän mallista riippunut, miten sen on saanut toimimaan. Yksi vastaantulleista ei lähtenyt pelaamaan minulla ollenkaan, mutta pari muuta kokeilemaani toimi “heittämällä”, kun vain laittoi koneeseen kiinni. Tuosta nimenomaisesta Huawein mallista en juuri osaa sanoa mitään.
