Hei! Tuossa väsäsin adressin, kun on pänninyt uutinen, että Helsingin kaupunki on siirtymässä Vistaan eikä muista vaihtoehdoista ole tietoa. Käykää katsomassa ja allekirjoittamassa, osoite on
Jos halutaan kaupungin vaihtavan esimerkiksi Openofficeen tai Linuxiin, pitää joko valtuusto (periaatepäätös) tai virkamiehet saada vakuuttuneiksi ratkaisun hyödyistä.
Molempia varten tarvitaan pitkäjänteistä vaikuttamista perustelujen, esimerkkien ja kokeilujen muodossa. Jos tavoitteena on jokin Münchenin tyylinen massasiirtyminen, kestää prosessi hyvinkin 5-10 vuotta.
Muutamien kymmenien tai satojen ihmisten allekirjoittamalla adressilla ei ole tässä suhteessa juuri mitään merkitystä. Jos kyseessä on vaikkapa pyörätien rakentaminen, ja asian vaatijoita on tuhansia, voi adressi olla hyväkin vaikutuskeino. Mutta kun tavoitteena on asiaperusteiden kautta tuoda uusi ajatusmalli, saattaa tuon tyyppinen adressi lähinnä herättää lievää ärtyneisyyttä, ja sitä kautta suorastaan vähentää todennäköisyyttä, että asiaa ruvettaisiin tosissaan tutkimaan.
Huomattavasti parempi menetelmä olisi houkutella muutama valtuutettu tekemään aloite avoimen lähdekoodin periaatteellisesta suosimisesta, ja samalla yrittää saada keskeisiä virkamiehiä vakuuttumaan asian hyödyistä. Molempia varten täytyy saada kumottua Microsoftin tuotteiden käytölle olevat kohtalaisen laajat perusteet.
Ihan hyviä argumentteja ja ideoita, eikö näiden tavoitteiden edistämiseksi voisi koota jokin ryhmä? Mielestäni adressi kuitenkin kannattaa, jotta esim. valtuustoissa nähtäisiin, etteivät nämä tavoitteet ole vain muutaman ihmisen intressi. Voisitko eritellä, mitkä ovat ne Microsoftin tuotteiden käytön kohtalaisen laajat perusteet?
Adressissa ei ole kovin suurta ideaa juuri siksi, että kyseessä on asiaperuste-, ei mielipidekysymys. On varmasti jo ennestään asiasta päättävien tiedossa, että tuhannet ihmiset ympäri Suomen kannattavat avointen ohjelmien käyttöä.
Tällaisessa valintetilanteessa on kuitenkin aina kyse siitä, miksi juuri heidän pitäisi valita jokin tietty vaihtoehto. Ei ole väliä, esitetäänkö kattavat perusteet viiden vaiko sadan ihmisen joukolla, kunhan ne ovat tarpeeksi vakuuttavat.
Vaikeinta on se, että hyötyjen näkemiseen tarvitaan tiettyä uutta ajattelutapaa sekä asiasta innostustuneita henkilöitä, jotka jaksavat ajaa sitä eteenpäin. Esimerkkinä toiminee se, että valtionhallinnosta vain oikeusministeriössä on Openoffice laajassa käytössä, vaikka se varmasti soveltuisi muuallekin.
Jos voimavarat tai asema hierarkiassa eivät riitä laajamittaisen siirtymisen läpiajamiseen, voi ns sillanpäätaktiikka toimia, yksittäinen henkilö asentaa pieneen määrään koneita esimerkiksi Linuxin, joiden koneiden avulla muut saadaan huomaamaan, että avoimet ohjelmat todella toimivat. Ongelmia voi tulla, jos “ylempi taho” päättää, että Microsoft on organisaation standardi, ja kaikesta kirjavuudesta on hankkiuduttava eroon.
MS:n tuotteiden käytön perusteita ovat mm yhteensopivuus olemassaolevien järjestelmien kanssa, tuttuus (siirtymävaihe on helpompi) ja jossain määrin ominaisuudet.
Lisäksi toteutuvat kustannukset isossa ympäristössä ovat todennäköisesti hyvinkin lähellä toisiaan MS-pohjaisen ja vapaan ratkaisun välillä. Lisenssikuluissa säästöä ei välttämättä hirveästi tule, jos päätetään ottaa joku hyvin tuettu kaupallinen jakelu. Ja siirtymäkustannukset (ei vähiten ylläpidon koulutukseen liittyvät!) ovat arvatenkin aika eri tasoa kun siirrytään Windows-perheen ulkopuolelle. OM:n OpenOffice-projekti on varmaan aika toimiva esimerkki, josta kannattaisi mahdollisesti muidenkin konttorien ottaa mallia. Itse en usko että nettiadresseilla voi saavuttaa oikein mitään tässä(kään) tapauksessa.
En voi väittää olevani asiantuntija tässä aiheessa, mutta asian eteen kannattaa aina yrittää tehdä jotain, muuten mikään ei muutu. Kiva nähdä, että aihe herättää keskustelua. Varmasti löytyy ihmisiä päättävällä tasolla, jotka olisivat valmiita kokeilemaan jotain uutta. Muokkasin hieman adressia, antaa sen olla olemassa, näkeepähän kuinka paljon aihe kiinostaa ihmisiä.
suhtaudun edelleen kovin nuivasti, kriittisesti tällaiseen hankkeeseen. Mutta jos tai kun oot lähtenyt/lähdössä moiseen, niin lausumaasi olis syytä vielä hiukka stilisoida = saattaa se ‘virallisemman’ tekstin muotoon. Esim viimeinen lauseesi, joka alkaa että-sanalla on kömpelö eikä kuulu oikeaoppiseen kielenkäyttöön.
Toiseksi, tekstissäsi on perustavaa laatua oleva virheväittämä, jonka mukaan avoimet ohjelmat olisivat ilmaisia. Sitähän ne eivät välttämättämättä ole, vaikka jotkut, esim monet perussovellukset ovatkin.
Ja taas sana ilmaisia ei ole se kaikkein sopivin, vaan esim maksuttomia on paremmin ko laatuiseen ‘slangiin’ (jargoniin) sopivampi.
Ja nyt, jos/kun sulla nousee niskakarvat pystyyn meikäläisen pilkunnuuskimisesta, niin kantsii muistaa, että vaikka sulle kieli tai sanonnat ei olisi niin merkityksellisiä (tärkeitä), niin viestisi vastaanottajille ne ovat.
Kiitoksia, nakki, rakentavista kommenteistasi. Ei tässä niskakarvojaan kannata ruveta nostelemaan, siksihän minä kirjoitin palstalle, jotta saisin palautetta asiantuntijoilta. Olisin toki voinut käyttää enemmän aikaa adressin muotoiluun ja kieliasun tarkistamiseen, muokkaan sitä tänään. Käythän katsomassa, onko siinä vielä asia- tms. virheitä?
[quote=“nakki, post:7, topic:488”]suhtaudun edelleen kovin nuivasti, kriittisesti tällaiseen hankkeeseen. Mutta jos tai kun oot lähtenyt/lähdössä moiseen, niin lausumaasi olis syytä vielä hiukka stilisoida = saattaa se ‘virallisemman’ tekstin muotoon. Esim viimeinen lauseesi, joka alkaa että-sanalla on kömpelö eikä kuulu oikeaoppiseen kielenkäyttöön.[/quote]Se on aika ironista, että nakki puhuu oikeaoppisesta kieliopista/-asusta. 
Vielä aiheesta, mihinköhän seuraavan linkin keskustelu kaatui? Ja mitenköhän paljon uuteen Windowsiin siirtyminen nykyään maksaa?
[quote=“trilog, post:9, topic:488”][quote author=nakki link=topic=492.msg2345#msg2345 date=1229415458]
suhtaudun edelleen kovin nuivasti, kriittisesti tällaiseen hankkeeseen. Mutta jos tai kun oot lähtenyt/lähdössä moiseen, niin lausumaasi olis syytä vielä hiukka stilisoida = saattaa se ‘virallisemman’ tekstin muotoon. Esim viimeinen lauseesi, joka alkaa että-sanalla on kömpelö eikä kuulu oikeaoppiseen kielenkäyttöön. [/quote]Se on aika ironista, että nakki puhuu oikeaoppisesta kieliopista/-asusta. ;)[/quote]
…anteeksi, mutta mitta mitä ironista siinä on? Et kai hölmöyksissäsi vertaile näitä kirjoituksia lausumiin, joita joku haluaa esittää viranomaiskäsittelyyn. höh!
[quote=“jjhuopa, post:10, topic:488”]Vielä aiheesta, mihinköhän seuraavan linkin keskustelu kaatui? Ja mitenköhän paljon uuteen Windowsiin siirtyminen nykyään maksaa?
Olkaa nyt realisteja ja tajutkaa, ettei Linux ole “ilmainen”, mikään ei ole ilmaista.
Linuxin ongelman on edelleenkin hankaluus ja monessa paikassa tukipalvelut, jotka
monesti joudutaan tai jouduttaisiin ostamaan kalliilla rahalla.
Eero,
RHCE
Kai nyt Windowsille löytyy tukipalveluita helpommin, koska se on ainoa käyttöjärjestelmä mitä käytetään laajasti yrityksissä. Mutta luulisi tukipalveluiden saannin Linuxillekin helpottuvan vuosikymmenien saatossa, jos sitä alettaisiin käyttämään laajemmin. Sori, olen ehkä idealisti, mutta ehdotatteko vain alistumista ja passiivisuutta tässä asiassa? Saanko kysyä, että miksi sitten käytätte Linuxia? Ettekö suosittele sen käyttöä muille?
Idealismista ei ole hyötyä käytännön ratkaisuissa, eivätkä kaupungit valitse palveluntarjoajiaan nettiadressien perusteella. Linuxin läpilyönti kaikilla tasoilla näyttää väistämättömältä ja on ainoastaan ajan kysymys. Jos Helsinki haluaa nyt vielä käyttää Windowsia, niin ovi vapaaseen maailmaan on auki seuraavan Windows-päivityksen aikaan, tai ehkä aikaisemminkin. Nykyäänhän lisenssikustannukset jakautuvat Windowsissakin koko ohjelmiston elinkaaren ajalle, eli kustannussäästöä lisenssin “loppuun käyttämisestä” ei tule. Ei tässä ole syytä hätäillä - ehkä Linux ei ole vielä tarpeeksi ylivoimainen. Odotetaan että se kehittyy vielä (tai mieluummin kehitetään!) ja tarkkaillaan tilannetta. Huomaa, että yhteensopivampia ohjelmistoja tekemään pakotettu Microsoftkin on osa Linuxin voittoa.
RedHat ja SLES on kyllä käytössä monessa paikassa, ei siitä mihinkään ja palvelimeksi se onkin aivan loistava.
Desktop käyttö vaatii edelleen säätämistä ja osaamista mitä ei monessa paikassa ole, eikä ole myöskään kohtuulliseen hintaan saatavissa.
Mutta jos paikan mikrotuki on koulutettu vaan Windowsiin, niin ei se Linuxiin siirtyminen väkipakolla onnistu, se vaatii koulutusta ja testausta. Ulkopuoliset konsultit tulevat aina kalliiksi.
–
Eero,
RHCE
Toisaalta jos ylläpitoon kykeneviä henkilöitä löytyy, pitäisi Windowsin korvaamisen Linuxilla esimerkiksi yleisökoneissa (kirjastot ym) olla itsestäänselvyys. Linuxin ominaisuusvalikoima on tällaisessa käytössä melko ylivoimainen.
Mitä muihin vapaisiin ohjelmiin tulee, niin Openoffice ansaitsisi nykyistä huomattavasti suuremman markkinaosuuden. Vain murto-osa käyttäjistä tarvitsee niitä Microsoft Officen ominaisuuksia, jotka Openofficesta puuttuvat.
Openofficen käyttöliittymä on myös huomattavasti lähempänä vanhoja Microsoft Officen versioita, kuin mitä MS Officen uusin versio on. Tämä tarkoittaa, että Openoffice on yleensä halvempi vaihtoehto sekä koulutus- että lisenssikustannusten kannalta.
Myöskään vetoaminen MS Officen yleisyyteen ja sitä kautta tarpeellisuuteen koulujen opetuskäytössä ei ole kunnollinen peruste sen käytölle. Opetus ei voi lähteä siitä, että opiskellaan nappien järjestystä jonkin tietyn ohjelmiston tietyssä versiossa, vaan sen pitää keskittyä ohjelmatyypin toimintaperiaatteiden ja käyttöliittymän yleispiirteiden esittelyyn.
[quote=“pb, post:16, topic:488”]Toisaalta jos ylläpitoon kykeneviä henkilöitä löytyy, pitäisi Windowsin korvaamisen Linuxilla esimerkiksi yleisökoneissa (kirjastot ym) olla itsestäänselvyys. Linuxin ominaisuusvalikoima on tällaisessa käytössä melko ylivoimainen.
Mitä muihin vapaisiin ohjelmiin tulee, niin Openoffice ansaitsisi nykyistä huomattavasti suuremman markkinaosuuden. Vain murto-osa käyttäjistä tarvitsee niitä Microsoft Officen ominaisuuksia, jotka Openofficesta puuttuvat.
Openofficen käyttöliittymä on myös huomattavasti lähempänä vanhoja Microsoft Officen versioita, kuin mitä MS Officen uusin versio on. Tämä tarkoittaa, että Openoffice on yleensä halvempi vaihtoehto sekä koulutus- että lisenssikustannusten kannalta.
Myöskään vetoaminen MS Officen yleisyyteen ja sitä kautta tarpeellisuuteen koulujen opetuskäytössä ei ole kunnollinen peruste sen käytölle. Opetus ei voi lähteä siitä, että opiskellaan nappien järjestystä jonkin tietyn ohjelmiston tietyssä versiossa, vaan sen pitää keskittyä ohjelmatyypin toimintaperiaatteiden ja käyttöliittymän yleispiirteiden esittelyyn.[/quote]
Toki, hyvänkin ohjelman voi “rikkoa” huonolla toteutuksella eli jos Linux asennukset tehdään “non-professional” tyylillä, niin se voi antaa Linuxista erittäin huonon kuvan. Lisäksi tarjolla pitäisi olla aina joku ihminen jolta voi kysyä “neuvoa”.
LTSP on kyllä hyvä.
–
Eero,
RHCE
…mutt standardin käyttöä voi ja pitää edellyttää. Ja tuotesidonnaisuutta yhden valmistajan ‘vaihtamattomiin’ sovelluksiin on syytä välttää. …vähnän niinku liiallista energiariippuvuuttakin nykymaailmassa…
Ihmisillä kun ‘tapa tottua’ paljon käyttämiinsä asioihin …sovelluksiin, kulkureitteihin, kotiin, vaimoon, ruokiin, juomiin, jne
toki toiset hakevat vaihtelua enempi kuin toiset, mutt useimmat jäävät - you know - ‘koukkuun’.
ja sen tietää MS:kin…
Olkaa nyt realisteja ja tajutkaa, ettei Linux ole "ilmainen", mikään ei ole ilmaista. Linuxin ongelman on edelleenkin hankaluus ja monessa paikassa tukipalvelut, jotka monesti joudutaan tai jouduttaisiin ostamaan kalliilla rahalla.Eero,
RHCE
Tämä on yksi suurin Linux:n ongelma varsinkin työasempuolella. Vouhotetaan siitä, että Linux on ilmainen. Kuitenkin jokainen alalla edes muutaman vuoden työskennellyt tietää, että OS:n hinta on hyttysen pisu meressä. Otetaan vaikka joku “ilmainen” Linux jakelu > vaikka Ubuntun ja toteutetaan sillä vaikka 500 työasema ympäristön, niin mites ratkaiset seuraavat kohdat.
Oletetaan, että XP- koneessa maksaa vaikka 60 € tekee siis 500 * 60 = 30 000 (onhan tämäkin aika paljon rahaa). Käyttis on valmiiksi koneeseen asennettu. Heitän arvioita työn hinnaksi.
a) Koneet pitää siis asentaa uudelleen kulut tästä per kone ( n 40 € jos ostetaan joltain alan yritykseltä).
b) Tähän pitää lisätä testaus kulut raudan toimivuudesta (2500 € > siis 5€ per kone) > Näiden hinta on jo varovasti arvioiden sama kun valmiissa XP:ssä
c) Miten ohjelmat päivitetään keskitetysti
d) Entä autentikointi (LDAP / AD vai mikä)
e) Jos on Windows infaraa (palvelimia yms. toimiiko kaikki näissä tuotetut sovellukset Ubuntussa)
f) Jos kaikki Infra Linux:ia > Löytyykö kaikki tarvittavat sovellukset OpenSourcena
g) Jos löytyy niin miten paljon maksaa ihmisten kouluttaminen niiden käyttöön
h) Voitko ostaa miltään isolta palveluntarjoajalta vaikka HelpDesk, sovelluhallintaa ja logistiikka palveluita Ubuntu- työasemiin
i) Jne…
Tuosta huomaa, että että käyttiksen hinta on todella pieni juttu kokonaisuudessa. Vähänkin isompien yritysten IT- johto lähinnä naureskelee, kun Linux- yhteisössä joku heittää laskemia miten paljon voitaisiin säästää jos siirryttäisiin Linux- työsemiin.
En mitenkään ole ajatusta vastaan. Haluan vain realismia väitteisiin. Ohessa heittoja miten Linux voisi menestyä työpydillä
a) OEM- koneen valmisajat alkavat esiasentaa Linux:ia
b) Kenttä jakautuu selkeästi kehitys Linux jakeluihin ja kaupallisiin jakeluihin (näiden kahden haaran sisällä kaikki paketit ovat yhteensopivia suoraan tyyliin Ubuntuun tehty ohjelma toimii suoraan OpenSusessa)
c) Isot IT- palveluja tarjoavat yritykset alkavat tarjota palveluita myös Linux- työasemille
d) Ympäristö ei ole “vihamielinen” kaupallisuudelle > Kaupallisia ohjelmia aletaan tehdä Linux:lle
e) Yhteentoimivuuteen kiinnitetään paljon enemmän huomioita (Linux- kone toimii hyvin MS:n ifran päällä)
Tässä muutamia kohtia joilla Linux voisi pärjätä paremmin myös työpöydällä. En usko että nämä hommat korjaantuvat, kun laitetaan adressiin pari sataa nimeä 
Kommentoin “itseäni” vaikka oheinen uutinen ei mitenkään liity käyttöjärjestelmiin. Usein on kuitenkin puhuttu ns. Wintel- liittoutumsta joka hoitaa bussineksia tietyllä tavalla synkassa. Minusta oheinen uutinen kertoo aika paljon.
http://www.tietokone.fi/uutiset/huhut_leimahtivat_taas_nvidia_haastaa_intelin
Uutisen pointi on se, että ei tässä toiminnassa välttämättä ole mitään laitonto. Vahvasti huonoa bussines moraalitä tämä kuitenkin osoittaa. Tällä toiminnallahan ei kilpailla tuotteiden ominaisuuksilla tai hinnalla (missä pienikin kilpailija voisi pärjätä). Tässä suuri toimija pitää kilpailijan pois suuren valmistajan (DELL) tuotteista maksamalla erikseen korvaus, että saa pitää yksinoikeuden (INTEL:n) prosussuille.
Jos ihmettelette miksi niin vähän Linux:a on OEM (=esiasennettuina koneissa). Ei tarvitse olla minkään sisäpiirin jäsen tai ennustaja. Voimme olla silti hyvin varmoja, että Microsoft käyttää juuri samanlaisia metodeja ylläpitääkseen markkinaosuuksiaan. Kuka muistaa Netbook bookin aloittaneen Asuksen tarinan. Laitteet möivät, kun häkä ja niissä oli esiasennettuna Linux. Vaan kuinkas kävikään. MS- heitti pöytään tarjouksen josta ei voi kieltätyä ja kaikki Asus- merkkiset Linux- kannettavat hävisivät markkinoilta. Myös muut pienemmät toimittajet tekivät samoin.
Mitä tästä voidaan todeta. Rahahan siinä puhui. On aivan sama miten ilmainen tai hyvä Linux on. Tälläisessa pelissä haastajana voisi pärjätä vain MS:n kokoinen peruluri, jolla olisi semmoiset 6 miljardia rahaa pankissa (siis Googlen tai IBM:n kokoinen peluri). Se onko mikään tavoite edes saada Linux pelaamaan Windows:n kanssa samalla pelikentällä on sitten toinen juttu. Ehkä se ei edes ole mikään tavoiteltava asia.