Kirjoitin Päätteessä [tt]su -c ‘nautilus --no-desktop’[/tt] ja salasanan annettuani sain vastauksen:
tt: GnomeUI-WARNING **: While connecting to session manager: Autenthication Rejected, reason : None of the autenthication protocols specified are supported and host-based authentication failed.
** (nautilus:4669): Warning **: Unable to add monitor: Toiminto ei ole tuettu[/tt]
Lisäksi avautui graafinen boksi, jossa Dekstop-kansio ja anaconda-ks.cfg install.log ja install.log.syslog tiedostot.
Noista varoituksista ei välttämättä tarvitse välittää, jos ikkuna kerran aukesi. Tuo ikkuna on Gnomen tiedostonhallintaohjelma nautilus auenneena rootin kotihakemistoon /root. Sijainnit-valikosta voi valita jonkun muun paikan.
Laajemmassa näkymässä tuon ikkunan saa aukeamaan valitsimella --browser:
[pre]su -c ‘nautilus --no-desktop --browser’[/pre]
Kiitoksia. Testaillaan ja kysellään sitten lisää.
Äänien kanssa minulla on joku pikkumoka.
Ensin totesin, että Youtube ei antanut ääntä. Sitten asensin Mplayerin livnan sivujen kautta ja Youtubekin alkoi pelittää. Sitten taisin sammuttaa selaimen tai peräti boottasin koko koneen muiden syiden vuoksi ja Youtubee on ollut sen jälkeen hiljaa.
Gnome Mplayer toimii ongelmitta, sen sijaan juuri ladattu Mplayer kyllä toimii, mutta antaa virheilmoituksen: ERROR: Could not open required Direct Show codec wmvdmod.dll.
Järjestelmä -> asetukset -> laitteisto äänenvoimakkuusosastossa kaikki liukusäätimet ovat puolivälissä. Ääni/Laitteet sivun kaikki vaihtoehdot ulisevat paitsi neuvottelun kaappaus. Äänet sivulla jokaisesta kuuluu jonkin sortin napsahdus.
[quote=“Seppo Jyrkinen, post:24, topic:280”]Äänien kanssa minulla on joku pikkumoka.
Ensin totesin, että Youtube ei antanut ääntä. Sitten asensin Mplayerin livnan sivujen kautta ja Youtubekin alkoi pelittää. Sitten taisin sammuttaa selaimen tai peräti boottasin koko koneen muiden syiden vuoksi ja Youtubee on ollut sen jälkeen hiljaa.[/quote]
Wikin ohjeessa on kerrottu flashin äänituesta: http://linux.fi/index.php/Flash
Auttaisiko mplayerin koodekkipaketin lataaminen ja purku hakemistoon /usr/lib/win32
http://www.mplayerhq.hu/design7/dload.html
Sain Fedora 9:n asennettua ja päivitin aloittelijan oppaan http://www.jyrkinen.fi/asioita/linux.html .
Opas on aapiskukko sellaiselle, joka tutustuu Fedoraan (Linuxiin) ensimmäistä kertaa eläessään eikä tiedä edes sitä, mikä on “Pääte”. Tätä linux.fi’tä sen sijaan pidän tietosanakirjana, jota selatessa pitää jo osata lukea.
Kaikki kommentit virheistä ja epäselvistä ilmaisuista otan kiitollisuudella vastaan, sillä aloittelijalle ne ovat pahasta. Materiaalin lisäämisen suhteen sen sijaan olen pidättyväinen.
Tuntemattoman pelko on yksi suurimmista esteistä Linuxin laajenemisen tiellä. Omasta mielestäni Fedoran asennus oli helppoudeltaan samaa luokkaa Windows XP:n kanssa. OpenOfficen ja muiden ohjelmien asennus sen sijaan oli suuruusluokkaa helpompaa kuin Windowsissa. Kokonaisuutena, tietokone normaaliin toimistokuntoon saatettuna, Fedora 9 oli selvästi Windowsia helpompi. (Vistaa en tunne)
MikroBitti-lehtihän on nykyään typerä. Pohjanoteeraus on artikkeli "Fedora Core 9"stä numerossa 8/2008.Fedorahan ei ole “Core” vaan enää vain Fedora.
Muuta lässyä: “järjestelmä tuntuu lähinnä ilmaiselta ja rajoittuneelta mainokselta maksullisesta Red Hatista”.
Vertailun vuoksi voi lukea Fedora 9:stä Linux Format August 2008 lehdestä ss. 22-23. Fedora saa yleisarvosanan 9/10.
…siksikö, että se on ilmeisesti eri mieltä kanssasi tuossa arvioinnissaan Fedorasta…?
Mutt - tietty vaan teoriassa - voisiko johtopäätöksi olla myös toisinpäin?
…että sinä olisit…, kun oot eri mieltä kuin MP?
Mikrobitti on nykyään lähinnä digi-tv- ja kaiutinlehti. Tietokonesisällön osalta on menty alamäkeä ainakin viitisen vuotta (ja samalla sivukoko ja hinta on noussut).
En ole tuota Fedoran arvostelua lukenut, mutta “rajoittunut mainos Red Hatista” kuulostaa kyllä aika epäoikeudenmukaiselta. Ihan kuin arvostelija olisi ladannut live-cd:n, testannut puoli tuntia ja todennut, että “plääh, eihän tämä ole yhtään kuin Ubuntu, huono, huono”. ;D
Voi olla, että tämä on turha stereotypia, mutta distrotestit ovat valitettavan usein juuri tyyppiä ennakkoluulot + pikatesti virtuaalikoneessa tai live-cd:llä.
no ehkä sun kantsis lukee juttu ennen ku arvostelet sitä…
Sehän ei oo mikään vewrtailu eikä edes testi, vaan puolen sivun mittainen, yhden toimittajan mielen ilmaisu esittelemästään distrosta.
Kirjoittaja ei pitänyt siitä. Hän vertasi sitä enempi mieleiseensä Ubuntuun. Ja laukoi ilmeisesti vähän ohi samalla, kun sanoi, ett jotkut koodekit, tms, ovat maksullisia. Ja ne kaikki, jotka ovat lisenssin varaisia, puuttuvat Fedorasta,
Ja/tai niitä on hankala esim netistä löytää. Eikö koodekit oo saatavana Fedoraan yhtenä pakettina, niinkuin esim OpenSuseen ja mahd. Ubuntuun?
Hänelle Fedora ei ilmeisestri tarjonnut mitään, jota ei olisi jo Ubuntussa…
[quote=“nakki, post:31, topic:280”]no ehkä sun kantsis lukee juttu ennen ku arvostelet sitä…
Sehän ei oo mikään vewrtailu eikä edes testi, vaan puolen sivun mittainen, yhden toimittajan mielen ilmaisu esittelemästään distrosta.
Kirjoittaja ei pitänyt siitä. Hän vertasi sitä enempi mieleiseensä Ubuntuun. Ja laukoi ilmeisesti vähän ohi samalla, kun sanoi, ett jotkut koodekit, tms, ovat maksullisia. Ja ne kaikki, jotka ovat lisenssin varaisia, puuttuvat Fedorasta,[/quote]
Näitä arvioita (eri distroihin kohdistuvia) on tullut luettua lehdestä jos toisestakin. Ts pystyn ihan lukemattakin rekonstruoimaan tuon artikkelin sisällön. Perinteisen Ubuntu-vertauksenkin arvasin oikein. 
Eli kysymys on juuri vanhat ennakkoluulot, rajoittuneet käsitykset + pikatesti -yhdistelmästä.
Koodekkeja ja binääriajureita saa ainakin Livna-pakettilähteestä. Vlc:n tai Mplayerin asentamalla saa helposti “kaiken” näyttävän ohjelman. Oletuksena tulevan Totemin saa käsittääkseni toimimaan GStremerin bad- ja ugly-koodekkipaketeilla sekä libdvdcss:llä (tulee vlc:n ja mplayerin riippuvuutena).
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin tuskin on edes yrittänyt etsiä…
Fedora nyt vain on tarkoitettu ihan erilaiselle porukalle kuin Ubuntu, vaikka molemmissa asiat pyritään tekemään tiettyjen periaatteiden rajoissa aloittelijalle(kin) helpoksi. Tähän liittyen tyytyväisen Ubuntu-käyttäjän tekemä Fedora-arvio ei kovinkaan usein ole hirveän suotuisa.
Tähän tekee mieli täsmentää, että Fedoran ehdottamat koodekit ovat ihan yhtä maksullisia myös Ubuntulle, ja Ubuntun ehdottamat koodekit ovat Fedoralle samoin yhtä maksuttomia kuin Ubuntulle. Ero on ainoastaan siinä, mitä jakelu vakiona ehdottaa, käytännössä ainakin itse haen kuitenkin ne vapaalla lisenssillä olevat paketit.
Käytännössä kaikki koodekithan ovat lisenssin varaisia, mutta joissain on vapaampi lisenssi kuin toisissa. Lisäksi esimerkiksi ainakin lähes kaikki Livnasta löytyvät koodekit ovat julkaistu ihan vapaalla ohjelmistolisenssillä. Niitä vain ei uskalleta patenttiriskien takia ottaa kaikkiin jakeluihin vakiona.
Ei ole yhtenä pakettina, vaan kaikki haluamansa voi laittaa Livnasta (tai muualta) sitä mukaa, kun tarvitsee. Itselleni tämä on yleensä tarkoittanut lähinnä kaikkien Gstreamerin lisäpalikoiden asentamista, jolloin riippuvuuksien mukana tulee melko kattavasti kaikki tavallisimmat multimedianpurkukirjastot.
Fedora-projektin virallisilla sivuilla ei taideta suoraan viitata yhteenkään noista kolmannen osapuolen varastoista. Yhteisö kuitenkin ohjaa kysyjän nopeasti esimerkiksi Livnan sivuille.
Sepä se, mutta olisi minusta hienoa, jos tuommoinen arvostelijakin voisi ajatella asiaa hieman omia, senhetkisiä tarpeitaan pidemmälle. Vaikka itselle se kaiken valmiina eteen tarjoava Ubuntu tai vastaava olisi juuri se sopivin, on minusta Fedoran kaltaisen projektin ja yhteisön panos vapaiden ohjelmien kehitykselle hyvin merkittävä.
Vaikka monia käyttäjiä eivät ohjelmien lisenssien tarjoamat vapaudet juuri kiinnosta pätkääkään, juuri näiden vapauksien vaalimisen ansiosta heillä on ylipäätään mahdollisuus käyttää ilmaista ja käyttörajoituksetonta vapaata käyttöjärjestelmää.
Myös Fedorassa voimakkaana piirteenä oleva uusien ohjelmien aikainen käyttöönotto hyödyttää samojen ohjelmien myöhempiä käyttäjiä, kun ohjelmista lisääntyneen käytön myötä saadaan ainakin pahimmat bugit korjattua.
Fedoran tarkoituksena ei tosiaan olekaan miellyttää kaikkia, vaan toimia alustana vapaiden ohjelmien kehityksen edistämiselle. Jos Fedoran tavoitteet eivät ole linjassa omien tarpeiden kanssa, kannattaa ilman muuta käyttää jotain muuta jakeluita, löytyyhän noita.
OpenOfficen tulostuksissa Portrait/Landscapen asetukset ovat outojen kiemuroitten takana.
Asetin Landscapen: Tiedosto -> Tulostimen asetukset -> Ominaisuudet -> Suunta -> Landscape -> ok -> ok, mutta tulostus oli pystyasentoinen. Portrait ja Landscape antoivat saman tuloksen. Sain vaakatulosteen vasta esikatselun kautta. Eli Tiedosto -> Esikatselu -> Sivu -> Sivu -> Vaaka -> OK.
Minulla on avattuna vaaka-asentoinen arkki. Tarkistin katsomalla Tiedosto -> Esikatselu ja se näyttää arkin aivan oikein ja se myös tulostuu aivan oikein vaaka-asentoisena.
Miksi minä sitten natisen? Siksi että Tiedosto -> Tulostimen asetukset -> Ominaisuudet väittää että asetus olisi Portrait.
Kyllähän tämän kanssa toimeen tulee, mutta osaako joku sanoa, mihin pitää laittaa kruksi, jotta tuo vaaka/pysty asettelu toimisi normaalilla tavalla eli niitä voisi vaihdella “Tulostimen asetukset” kohdassa?
Kiitos muep hyvin asiallisesta kommentistasi Fedoran puolesta.
Sen ja Redhatin osuutta linuxi(e)n kehityksessä ei oo syytä väheksyä, vaikka ei Fedoraa käyttisikään tai vaikka sattuisikin pitämään jostain muusta distrosta.
Mutta ei oo myöskään täysin puppua väittää, että muidenKIN distrojen ilmaisversiot eivät olisi tarkoitettu niiden maksullisten versioiden ‘esi-/testi-tuotteiksi’. Onhan Canonicaltakin tulossa oma yritysversionsa. Onko se maksullinen vai maksuton, en tiedä. Siitä on huhuiltu jo jonkin aikaa ja siihen viittaa myös: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=34442
Kyllä monet uudet asiat tuodaan ensin ‘näytille’ näissä maksuttomissa tuotteissa, joita minäkin käytän. Ja sitt ehken vakaanpina tuodaan maksullisiin ‘yritysversioihin’, jos niihin on ilmennyt kiinnostusta tai peräti tarvetta.
Ja siihen ilmeisesti toimittajakin viittasi närää aiheuttaneella lausahduksellaan. Mutt sekin on yksi tapa saada jutusta luettavanpi… 
Mikrobitin juttu Fedorasta osoitti, ettei toimittaja tuntenut aihetta alkuukaan. Se on mielestäni riittävä syy haukkua tekniikkalehden tuotosta. Jos jaksan/viitsin lähetän täsmällisen arvostelun toimitukselle.
Juuri viritin vanhan Pentiumin aloitelevalle mikron käyttäjälle http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=19888.0#top
Asensin Suse 11:ta. Fedoraa en yrittänyt, siihen ei ollut aikaa. Itselläni on mikroissa FreeBSD, Mandriva, PC-BSD, Suse ja Xubuntu. Fedora joskus myöhemmin kun on aikaa opiskella. Nykyinenkin 9 on käväissyt. Aikaisemmista versioista 6 oli erittäin käyttökelpoinen, varmaan koska se oli viittä vaille valmis Red Hat 5. Seuraavat ovat edelläkävijä-linuxia. Eivät ehkä sopivia aloittelijalle, mutta eivät ilmaisia houkuttimia maksulliselle linuxille tai maksullisille lisäominaisuuksille. Kuten pöljä toimittaja luuli.
Ei ollut tosiaan toimittaja perehtynyt asiaan ja taisi hieman Ubuntu-fanituskin paistaa jutusta läpi. Noita koodekkiasioita oli jo käsitelty, turhaanpa siis jauhan niistä, mutta minua häiritsi eniten se “aika on ajanut Fedoran ohi” -väite.
Ei ollut toimittaja selvästi tutustunut siihen, mitä kaikkea Fedorassa on viime vuosina tehty:
Ensinnäkin Red Hat on suurin yksittäinen kontribuoija Linux-kerneliin ja uusia, tulossa olevia ominaisuuksia on usein tuotu ensimmäisenä Fedoraan, itselleni tulee mieleen ainakin merkittäviä WLAN- ja storage-ajurimuutoksia sekä F9:ssä mm. kernel based mode setting.
Tätä tulossa olevaa X.org 1.5 -julkaisua on ollut vetämässä Red Hatin työntekijä ja testiversio siitä tuli Fedora 9:ään, joka tosin aiheutti myös ongelmia, kun suljetut ajurit eivät olleet siihen valmiita, mutta nyt ainakin nVidia on, luultavasti juuri siksi, että uusi versio otettiin käyttöön tällaisessa mainstream-jakelussa.
Fedora taisi olla ensimmäinen jakelu, jossa oli mukana SELinux, nyt senkin saa esim. Ubuntuun halutessaan. Vastaavasti system-config-printer kehitettiin Fedorassa ja on sittemmin otettu mukaan Ubuntuun. PulseAudio oli ensimmäisenä Fedorassa ja sekin tuli yhtä julkaisua myöhemmin Ubuntuun, tosin myönnettäköön, että siinä on edelleen hieman ongelmia, mutta idea on hyvä. Uusi NetworkManager 0.7 on ollut Fedorassa jo muistaakseni versiosta 8 alkaen ja se on tulossa vasta seuraavaan Ubuntuun. Red Hat oli tärkeässä asemassa vapaan OpenJDK-Java-toteutuksen saamisessa julki ja sekin tuli aikaisin Fedoraan, ensin nimellä IcedTea. Nythän Ubuntu 8.04:ssäkin OpenJDK asennetaan oletuksena. Aivan viime aikoina Fedorassa on kehitetty tuota uutta “paketinhallintakehystä” PackageKitiä, joka on jo mukana esimerkiksi OpenMoko-puhelinohjelmistossa ja on ilmeisesti tulossa ainakin valinnaisena seuraavaan Ubuntuun.
Minusta on melko paksua näilläkin meriiteillä väittää, että Fedora olisi jotenkin ajastaan jäljessä. Jos pieni provosointi tässä sallitaan, kun sitä oli selkeästi Mikrobitin jutussakin tehty, niin mitä teknisiä uudistuksia Ubuntu on tuonut “suurempaan open source -yhteisöön”? Minä tiedän lähinnä Upstartin. Toki se on hyvin viimeistelty ja peruskäyttäjälle toimiva distro, joka on tuonut paljon lisää Linux-käyttäjiä ja Linuxille näkyvyyttä, siitä Ubuntua sopii kyllä kiittää.