Onko kuvien ominaisuuksille olemassa virallista standardia? Nimitykset ovat usein huonoja: Nautilus ilmoittaa että kohteen koko on 1,7 Mt, leveys 2.816 ja korkeus 2.112 px. Minulle sopisi paremmin että 2.816 x 2.112 px tarkoittaisi kokoa ja 1,7 Mt tarkoittaisi (virtuaalista) painoa.
Wiki: Pikseli – Wikipedia
Tuo 1,7Mt taas tarkoittaa tiedoston kokoa (koskee myös kuvatiedostoja 
)
(Vrt. Tilavuusyksikkö litra l/lt/ltr vs. painoyksikkö kilogramma kg).
Markkinamiehet tykkäävät käyttää noita pikseleitä kameroiden yhteydessä.
Ajattelin arkipäivän kielenkäyttöä. Kun valokuva ei mahdu ruudulle, niin tavallisen ihmisen silmissä se on ensisijaisesti isokokoinen valokuva Sana “koko” liittyy helpoiten näkyviin ominaisuuksiin eli leveys, korkeus, pituus. Ihmisen ollessa 2m pitkä, hän on “iso”.
Mielestäni nykyiset nimitykset eivät ole oikein istuvia.
Toisaalta olisi kummaa jos kuvatiedostojen kohdalla ei saisi käyttää samaa sanaa tarkoittamaan tiedostokokoa kuin muiden tiedostojen. “Virtuaalinen paino” kuulostaa kömpelöltä, samoin vaikkapa “tiedoston käyttämä tallennustilan määrä” tai joku sen suuntainen. Voisihan se tietysti olla “tiedostokoko”.
Tässä on vain ”koko” kahdessa eri käytössä: kuvan koko on leveys × korkeus (kuvapisteinä tai muissa yksiköissä), tiedoston koko on tavuja.
Koko-nimitys on muotoutunut aivan digitekniikan alkuhämärissä eli aikana jolloin digitaalisia kuvia ei vielä ollut olemassakaan. Sähköpostiliikenteen ja digikameroiden myötä tietotekniikka on rantautunut tavallisten kansalaisten pariin varsin syvällisesti, mutta ammatti-ihmisten luoman termistön ymmärrys laahaa perässä. Tavallinen ihminen kohtaa tänään asioita, jotka 10 vuotta takaperin kuuluivat ammatti-ihmisille.
Se on totta, että tekstitiedoston ja kuvatiedoston tavumääriä tulee kuvata samoilla tai vähintäänkin samanoloisilla ilmaisuilla. Muutoin joudutaan pahempaan sekamelskaan.
Kuvan koko ja tiedoston koko ilmaukset ovat hyvä, mutta ihminen yleensä lyhentää ne muotoon koko. Nautilus käyttää ilmaisua koko on kyse sitten kuva- tai tekstitiedostosta.
Tässäpä olisi kielitoimistolle oiva homma. Aikoinaan keksivät sanan muovi korvaamaan sanaa plastiikki ja se onnistui ihan hyvin.