Levyn osiointi miniläppärillä. [RATKAISTU]

Molskis!

Taas on harjoittelu siinä vaiheessa, että ei ohjekirjakaan tunnu auttavan. Miniläppärissä on kaksi ssd levyä: 4 Gt /dev/sda ja 16 Gt /dev/sdb ja systeemi asentuu siihen pienempään. Joitakin sotkuja korjatakseni asensin Ubuntu Netbook Remixin uudelleen, ja ihan hyvä siitä tulikin, mutta se ei anna käyttää sitä isompaa levytilaa ollenkaan. Tunnussanan antamalla saa kyllä lukea sitä, mutta ei kirjoittaa. Levyosioiden muokkain - työkaluohjelmalla yritin poistaa lipun, jossa luki boot, ja poistinkin, mutta vasta kun ensin olin käskenyt: Osio ->Irrota. Sillä seurauksella, että nyt se sitten on irroitettu eikä anna liittää itseään takaisin kuten käyttöohje neuvoo: Osio -> Liitä. Myöskin käyttöohje neuvoo, että jos ei se “Liitä” ole näkyvissä, ei ole tiedossa minne pitää liittää. Se ei neuvo miten liitospiste annetaan. Olisiko päätteeltä annettavissa se liitospiste ja mount komento? Vai pitääkö antaa periksi ja asentaa Ubuntu taas uudelleen, ja pitää vastaisuudessa näpit irti siitä osiointityökalusta?

Sekin vähän kummastuttaa, kun jokaisessa asennuksessa, vaikka kaiken tekee samoin samalla asennustikulla, aina tulee jokin vika. Nyt viimeisellä asennuksella oli ilmestynyt /dev/sdb1 osioon lippu boot, jonka arvelin olevan se este kirjoitukselle. Ei sellaista ennen ollut.

Eihän se asennus ole iso vaiva, mutta jotenkin keljuttaa kun ei ymmärrä mistä on kysymys. Joten jos joku olisi asiasta selvillä, olisin kiitollinen pikku tukiopetuksesta jälleen.

==================

Äkkiseltään liittäminen on yksinkertaista.
Päätteen kun saat apuohjelmat–>>pääte valikosta auki(tai missä onkaan) komenna siellä:
sudo mkdir /liitospiste
sudo mount -t ext3 /dev/sdb1 /liitospiste

Tämän jälkeen tiedostoihin pitäisi päästä käsiksi /liitospiste kansiossa…

Asennuksen yhteydessä voi tehdä niin että määritellään “tee osiointi itse” ja 4 gb osio määritetään käyttämään ext3:sta ja liitospisteeksi / (root filesystem) ja tuo sdb1 sitten vaikkapa ext3 ja /home liitospisteeksi, tällöin kaikki käyttäjien tiedot ovat tuolla home kansiossa ja tuolla erillisellä levyllä…

Kiitos neuvosta!

sudo mkdir /liitospiste sudo mount -t ext3 /dev/sdb1 /liitospiste

Tämän jälkeen tiedostoihin pitäisi päästä käsiksi /liitospiste kansiossa…

Tuossa kohdassa tein jotain väärin, taisi olla tuo liitospisteen nimi epätarkasti oikeinkirjoitettu. Että nämä koneet osaavatkin olla pikkumaisia muutamasta kirjaimesta. Kaikki meni kuitenkin täysin sutturalle ja kone tarjosi vikasietoista tilaa. Kun kuitenkin olin jo saanut muutakin sotkua aikaiseksi, tapani mukaan, asensin koko järjestelmän uudelleen ja noudatin petron ohjetta:

Asennuksen yhteydessä voi tehdä niin että määritellään "tee osiointi itse" ja 4 gb osio määritetään käyttämään ext3:sta ja liitospisteeksi / (root filesystem) ja tuo sdb1 sitten vaikkapa ext3 ja /home liitospisteeksi, tällöin kaikki käyttäjien tiedot ovat tuolla home kansiossa ja tuolla erillisellä levyllä..

Olin vastaavaa jo ennenkin yrittänyt, mutta aina arvannut liitospisteen oikean paikan väärin. Tein juuri noin ja nyt tämä kone on järjestyksessä. Hip! Hip! Hurraa!

ia. Koko puljaus sai alkunsa siitä, kun remixin systeemi kaikkine lisukkeineen vie tilaa niin paljon, ettei 4 Gt,n levylle jäänyt kun puoligikaa tilaa kaikenmaailman latauksille. Voihan lataukset ohjata muutenkin, mutta se taas vaatii sitä tunnuussanasirkusta. Muutenkin kone oli epäkäytännöllinen sen hakemistorakenteen, jonka se itse tekee viran puolesta, takia. Minusta tämä hakemisto on hyvä. Tässä on kaikki levytila suoraan home hakemistossa kuin kunnon koneessa pitääkin.

Täällä on nyt tämäkin seikkailu luettavissa, jos hakua osaa käyttää.

Kiitos kaunis avusta. :slight_smile:

===============

Taas täytyy palata jo vanhaan asiaan. Hakemistorakenne on vieläkin osoittautunut hiukan ahtaaksi. Liitospiste/ on siten sijoitettu, että tiedostojärjestelmälle on tilaa 3,5 Gt. Se on riittänyt hyvin koko kesän, mutta lienenkö mieltynyt raskaisiin ohjelmiin, vai mikä lie kun päivitysten tullessa alkaa olla tilanpuutetta. Olen jo karsinut pois kaikki pelit ja muut turhakkeet, mutta silti vain uhkaa levytila loppua. Sitä levyähän olisi lisää toisessa osiossa, jossa sijaitsee kaikki käyttäjän tuotteet. Nyt joudun kysymään neuvoa:

Linuxin hakemistorakenteenhan ei pitäisi olla riippuvainen fyysisistä levyjen laitteista, tässä tapauksessa ssd muistipiireistä, joten liitospiste/ voisi kai olla missä tahansa levyjen alueella, vai voisiko?

Kun ajan Ubuntua livenä asennus muistikortilta,( jonka aikoinaan tein kun ei tässä minissä ole levynlukijaa,) voin hyvin käyttää osiointityökalua Gparted. Sillä voi kyllä muuttaa osioiden kokoa, mutta vain niiden fyysisten levyjen (flash muistipiirien) maksimikoon rajoissa. Systeemillä on dev/sda1 3,54 GiB ja medialla dev/sdb1 15,03 Gib. Sen työkalun ohjekirjasta en saanut selvää, kuinka liitospistettä voisi siirtää.

Mutta onko siis tosiaankin kysymys osioinnista? Eikö sen liitospiste/ sijainnin voisi muuttaa. Kun systeemille saisi lisää tilaa yhdenkin gigan verrran median kustannuksella, niin tilanne olisi jo helpompi. Ei tarvitsisi jokaisen päivityksen tullessa aina vapauttaa tilaa ohjelmia poistamalla. Wikiä lukemalla sain käsityksen, että hakemistorakenne voi joustavasti toimia noiden laitteiden rajojenkin yli. Onko näin?

[code]sudo mkdir /liitospiste
sudo mount -t ext3 /dev/sdb1 /liitospiste

Tämän jälkeen tiedostoihin pitäisi päästä käsiksi /liitospiste kansiossa…[/code]

Tällaista ohjetta tuli tuossa aikaisemmin. Olisiko se ratkaisu? Ja kun /liitospiste kansioon pääsee käsiksi, kuinka se siirto tehdään?

Noilla “kahden levyn miniläppäreillä” ongelmaksi tulee se, että sikäli kun minä olen kuullut, pienempi niistä levyistä on nopeampi kuin tuo suurempi. Joten jos /:n siirtäisi isommalle levylle, niin koneen toiminta hidastuisi. Levyt voisi myös yhdistää yhdeksi loogiseksi levyksi käyttämällä LVM:ää, mutta silloin ei ole mahdollista kontrolloida mitä menee hitaammalle levylle ja mitä nopeammalle.

Jos lähtee tekemään koko osiointia uusiksi, niin sitten ehkä kannattaisi erotella osa “alatason” hakemistoista hitaammalle ja suuremmalle levylle ja vain osa sille nopeammalle ja pienemmälle. Itse laittaisin ehkä /var-hakemiston omalle isommalla levyllä sijaitsevalle osiolleen, kuten myös /tmp:n, ellei sitten koneessa ole niin paljon muistia, että pienehkön /tmp-osion voisi pistää keskusmuistia käyttävälle tmpfs:lle.

Tässä tällaisia ajatuksia, toivottavasti joku miniläppärin omistajakin eksyisi tänne kertomaan omia kokemuksiaan, minulla ei ole tuollaista laitetta.

Noilla "kahden levyn miniläppäreillä" ongelmaksi tulee se, että sikäli kun minä olen kuullut, pienempi niistä levyistä on nopeampi kuin tuo suurempi.

Kiitos neuvosta.

Tuollainen käsitys minullakin on. Ehkä on vain selvittävä tällä levytilalla. Ubuntu netbook remiks ottaa tilaa gnome laajennuksensa takia hiukan enemmän kuin JJ, joka kyllä toimisi tässä minikoneessakin ihan jees. On myös olemassa eeebuntu ja tämä kone on eee, joten sitäkin voisi kokeilla. Tiedä sitten paljonko se ottaa levytilaa? Wikin levyosiointia koskevassa kirjoituksessa kehotetaan varaamaan systeemille 10 Gt levytilaa. Aika paljolta vaikuttaa, mutta kasvunvaraa näköjään pitää olla. Tämä 4 Gt on siis kokemukseni mukaan hiukan ahdas, mutta 5 Gt saattaisi riittää vuosia.

10 Gt lienee sellainen yleinen suuntaviiva koneille, joilla levytilasta ei ole niin isoa puutetta.

Kaikki riippuu tietysti siitä, mitä sinne osiolle haluaa änkeä, joillekin riittää 3 Gt kun taas toiset tarvitsevat yli 20 Gt jne.

Lisää tilaa voisi nopeasti saada poistamalla hakemistosta /var/cache/apt/archives/ kaikki .deb tiedostot. Ne haetaan verkosta uudelleen tarvittaessa. Eli siis

[tt]gksu rm /var/cache/apt/archives/*deb[/tt]

komentoriviltä pitäisi antaa apua akuuttiin juuritiedostojärjestelmän ahtauteen.

Jaakko

Lisää tilaa voisi nopeasti saada poistamalla hakemistosta /var/cache/apt/archives/ kaikki .deb tiedostot. Ne haetaan verkosta uudelleen tarvittaessa.

Kiitoksia Jaakko.

Sitä tilaa tulikin heti lisää 269,3 Mt. Se kuulostaa vähältä, mutta on suureen tarpeeseen. Saattaa jopa riittää pitäksikin aikaa. Kaikki näyttää toimivan edelleen, joten ei siinä kai mitään kovin tärkeää mennyt.

Tuo tyly rm toki ajaa asiansa, mutta ehkä oikeaoppisempi olisi tyhjentää paketinhallintasoftasi cache ohjelman omin komennoin.
Koska käytän aptitudea, saa väliin kovalevyä vapautetuksi komennolla: aptitude clean
Lisäksi olisi käytettävissä ohjelma kuten deborphan, jolla poistetaan kirjastot, joita ei ole käytetty. Deboprhanin kanssa tosin pitää olla (kuten taatusti rm -komennon kanssa) erityisen varovainen.

Tuo tyly rm toki ajaa asiansa, mutta ehkä oikeaoppisempi olisi tyhjentää paketinhallintasoftasi cache ohjelman omin komennoin. Koska käytän aptitudea, saa väliin kovalevyä vapautetuksi komennolla: aptitude clean Lisäksi olisi käytettävissä ohjelma kuten deborphan, jolla poistetaan kirjastot, joita ei ole käytetty. Deboprhanin kanssa tosin pitää olla (kuten taatusti rm -komennon kanssa) erityisen varovainen.

Kyllähän siinä vähän sormet vapisee kun tuota rm.ää käyttää. Luin wikistä sen käyttöperusteita ja aika isolta vasaralta se vaikuttaa. Tein varmuuskopiot erilliselle levyasemalle kaikesta korvaamattomasta ja ajoin tuon komennon vasta sitten. Opetteluahan tämä kai on loputtomasti. Hyvin se silti päättyi tällä kertaa, eikä mikään ohjelma ole ilmoittanut rampautuneensa.

Saanen esittää tyhmän kysymyksen: mikä se on tämä aptitude? Ajaako sen tyhjentäminen saman asian kuin tuo gksu rm /var/cache/apt/archives/*deb?

Deborphan nimiistä ohjelmaa en äkkiä etsien löytänyt, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kiinnostaisi tietää: vapauttaako sen käyttö tilaa vielä edellämainittujen lisäksi? Miten sitä osaisi käyttää riittävän varovaisesti?

[quote=“hajakenttä, post:11, topic:728”][quote]Tuo tyly rm toki ajaa asiansa, mutta ehkä oikeaoppisempi olisi tyhjentää paketinhallintasoftasi cache ohjelman omin komennoin.
Koska käytän aptitudea, saa väliin kovalevyä vapautetuksi komennolla: aptitude clean
Lisäksi olisi käytettävissä ohjelma kuten deborphan, jolla poistetaan kirjastot, joita ei ole käytetty. Deboprhanin kanssa tosin pitää olla (kuten taatusti rm -komennon kanssa) erityisen varovainen.[/quote]

Kyllähän siinä vähän sormet vapisee kun tuota rm.ää käyttää. Luin wikistä sen käyttöperusteita ja aika isolta vasaralta se vaikuttaa. Tein varmuuskopiot erilliselle levyasemalle kaikesta korvaamattomasta ja ajoin tuon komennon vasta sitten. Opetteluahan tämä kai on loputtomasti. Hyvin se silti päättyi tällä kertaa, eikä mikään ohjelma ole ilmoittanut rampautuneensa.

Saanen esittää tyhmän kysymyksen: mikä se on tämä aptitude? Ajaako sen tyhjentäminen saman asian kuin tuo gksu rm /var/cache/apt/archives/*deb?

Deborphan nimiistä ohjelmaa en äkkiä etsien löytänyt, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kiinnostaisi tietää: vapauttaako sen käyttö tilaa vielä edellämainittujen lisäksi? Miten sitä osaisi käyttää riittävän varovaisesti?[/quote]

apt-get clean tai aptitude clean tekee varmaan saman asian.


Eero

Lyhyesti: Aptitude on vähän pitemmälle suunniteltu kuin Apt, sekä osaa joissain tapauksissa jopa ratkoa paremmin riippuvuus ongelmia. Lisää tietoa: http://linux.fi/wiki/Aptitude

Itse käytän normaalisti tuota apt-getiä, syystä että se tuntuu toimivan nopeammin. Mutta aina kun olen säätänyt joidenkin pakettien tai pakettilähteiden kanssa niin silloin korjailen tekemiäni virheitä Aptitudella (aptitude update -komennolla, vastaa apt-get update -komentoa).

apt-get clean tai aptitude clean tekee varmaan saman asian.
Lyhyesti: Aptitude on vähän pitemmälle suunniteltu kuin Apt, sekä osaa joissain tapauksissa jopa ratkoa paremmin riippuvuus ongelmia. Lisää tietoa: http://linux.fi/wiki/Aptitude

Itse käytän normaalisti tuota apt-getiä, syystä että se tuntuu toimivan nopeammin. Mutta aina kun olen säätänyt joidenkin pakettien tai pakettilähteiden kanssa niin silloin korjailen tekemiäni virheitä Aptitudella (aptitude update -komennolla, vastaa apt-get update -komentoa).

Kiitoksia neuvoista.

Kyllähän tuo wiki tosiaan olisi vastannut aika hyvin taas näihinkin kysymyksiin. :slight_smile:

Edelleen levyn osioinnista tuli sellaisia kummallisuuksia vastaan, että asennuksessa käsin osioitaessa neuvotaan käyttämään tiedostojärjestelmänä ext2 muotoa, koska se säästää levytilaa, joka taas johtuu siitä, että se ei ole journaloiva. Onko se siis sitä journalismia, jota tässä siivottiin pois levyä täyttämästä, koska tämä JJ tuli asennettua käyttäen ext3 rakennetta? Paketithan tuodaan tervapalloina, joiden mukana on kaikenlaista asennukseen tarvittavaa tarkistussummaa ym. Sekö on sitä journalismia, vai ymmärsinkö aivan väärin? Tosin tuo ubuntun wikin ohje oli HH jakelulle. Voi olla ettei sama päde enää II tai JJ jakeluille. Vai miten on?

Entäs sitten kun KK tulee valmiiksi? Siitä sain sellaisen käsityksen, että sen tiedostorakenteen tekninen toteutus on ext4. Onkohan se vieläkin enemmän tilaa vaativa? Pitääkö jättää siihen päivittäminen tekemättä, tai hankittava isompi kone?

Ei tuollaisen suosituksen syy yleensä ole tilankäyttö, vaan se, että journalointi lisää levylle kirjoittamista ja SSD-levyillä se kirjoittaminen halutaan usein minimoida, koska levyt kestävät vain tietyn määrän kirjoituskertoja - noin periaatteessa.

Onko se siis sitä journalismia, jota tässä siivottiin pois levyä täyttämästä, koska tämä JJ tuli asennettua käyttäen[b] ext3[/b] rakennetta? Paketithan tuodaan tervapalloina, joiden mukana on kaikenlaista asennukseen tarvittavaa tarkistussummaa ym. Sekö on sitä journalismia, vai ymmärsinkö aivan väärin? Tosin tuo ubuntun wikin ohje oli HH jakelulle. Voi olla ettei sama päde enää II tai JJ jakeluille. Vai miten on?

Ei ole. Ne mitä tuossa edellä olit poistanut, on ihan tavallisia tiedostoja, joita apt on tallentanut tavallaan välimuistiin (kuten tiedostopolun “cache”-osakin viittaa), pitäähän paketit ladata jonnekin talteen ennen kuin ne voidaan asentaa. Journalointi on tiedostojärjestelmän sisäistä kirjanpitoa, jonka avulla tiedostojärjestelmä voidaan helpommin ja nopeammin korjata esimerkiksi jos kone kaatuu jostain syystä. Journalointia ei käytännössä näe mitenkään. Lisätietoja: Journaling file system - Wikipedia

Entäs sitten kun KK tulee valmiiksi? Siitä sain sellaisen käsityksen, että sen tiedostorakenteen tekninen toteutus on [b]ext4.[/b] Onkohan se vieläkin enemmän tilaa vaativa? Pitääkö jättää siihen päivittäminen tekemättä, tai hankittava isompi kone?

Eipä se vaadi sen enempää tilaa, tuo journaloinnin viemä tila on muutenkin kovin vähäinen, vaikka täytyykin myöntää että ei minulla ole mitään lukuja antaa. Ennemmin kannattaa kuitenkin keskittyä siihen, mitä ja miten paljon sinne levylle tallentaa. Ext4:ssä on se etu, että se on nopeampi kuin ext2 ja ext3. Ext4:n voi myös asettaa toimimaan ilman journalointia, jolloin saadaan sen nopeusedut käyttöön, vaikka sitä tavallaan käytetäänkin kuin ext2:ta.

Tiedostojärjestelmää ei ole pakko vaihtaa mihinkään, kyseessä on pelkkä oletusvaihtoehto. Useat jakelut ovat vieläpä tehneet niin, että ext4:ää tarjotaan oletuksena vain uusiin asennuksiin, jolloin päivittäjälle ei ainakaan tule mitään yllätyksiä (pikainen nettihaku paljasti, että näin on Ubuntunkin kohdalla).

Journalointi on tiedostojärjestelmän sisäistä kirjanpitoa, jonka avulla tiedostojärjestelmä voidaan helpommin ja nopeammin korjata esimerkiksi jos kone kaatuu jostain syystä.

No sittenhän se journalointi on ihan tarpeellinen ja syytä pitää pelissä mukana.

Tiedostojärjestelmää ei ole pakko vaihtaa mihinkään, kyseessä on pelkkä oletusvaihtoehto. Useat jakelut ovat vieläpä tehneet niin, että ext4:ää tarjotaan oletuksena vain uusiin asennuksiin, jolloin päivittäjälle ei ainakaan tule mitään yllätyksiä (pikainen nettihaku paljasti, että näin on Ubuntunkin kohdalla).

Eiköhän se KK sitten aikanaan saada mahtumaan. Jos ei mahdu, niin tehdään sitten tilaa. Jos joskus täytyy tehdä uusi asennus niin sittenhän siitä tulee se nopeampi ext4, vaikka eihän tässäkään hitaus ole vaivannut.

Kiitoksia taas tukiopetuksesta. :smiley:

Tässä yhteydessä kannattaa tietysti muistaa liikkumattomia osia sisältämättömien kiintolevyjen (SSD) kirjoitusmäärärajoitus. Eli että levy kestää vain tietyn, melko rajoitetun määrän kirjoituksia tiettyyn kohtaan levyä ennen kuin kyseinen levynkohta hajoaa.

http://linux.fi/wiki/Linux_miniläppäriin#SSD-levy

Voi siis hyvinkin olla syytä poistaa ext4:n journalointiominaisuus käytöstä tämän takia.

Keskustelua asiaan liittyen:
http://robert.penz.name/137/no-swap-partition-journaling-filesystem-on-a-ssd/
(ks. erityisesti kommentit).

[quote=“pb, post:18, topic:728”]Tässä yhteydessä kannattaa tietysti muistaa liikkumattomia osia sisältämättömien kiintolevyjen (SSD) kirjoitusmäärärajoitus. Eli että levy kestää vain tietyn, melko rajoitetun määrän kirjoituksia tiettyyn kohtaan levyä ennen kuin kyseinen levynkohta hajoaa.

http://linux.fi/wiki/Linux_miniläppäriin#SSD-levy

Voi siis hyvinkin olla syytä poistaa ext4:n journalointiominaisuus käytöstä tämän takia.

Keskustelua asiaan liittyen:
http://robert.penz.name/137/no-swap-partition-journaling-filesystem-on-a-ssd/
(ks. erityisesti kommentit).[/quote]

Tosi mielenkiintoinen asia ja hyviä sivuja. Luulin tosiaan ssd:n olevan ikuista, mutta eihän se sitten aivan niin ole. On ssd kuitenkin, ainakin monien mielestä, kestävämpää tavaraa kuin käkikelloajan pyörivät levyt. Ja sehän on varmaa, että nämäkin komponentit kehittyvät. Nytkin niitä on saatavana hyviä ja huonoja, kalliita ja halpoja.

Noita ssd.n säästökeinoja on näköjään useita ja monet aika helposti toteutettavissa. Täytynee opetella. Onhan näitä meillä… omituisia harrastuksia. Kiitos kaikille avusta. :slight_smile:

Mistä näitä bittejä oikein tulee! ? Koko ajan tiedostojärjestelmän käyttämä tila suurenee.

Olen käyttänyt näitä neuvottuja keinoja levytilan säästämiseksi ja ssd-levyn kirjoitusoperaatioiden vähentämiseksi.

Tätä esimerkisi. Näkeekö sitä mistään, että onko se journalointi varmasti pois? Ja pysyykö se pois, vai palaako bootissa entinen tilanne? Pitäisi olla kellokalle, että koneen nopeudessa jotain muutosta huomaisi, mutta ehkä pieni nopeutuminen on tullut, noin mutu.

Kaiken tarpeettoman olen jättänyt pois ja jopa tarpeellisiakin ohjelmia poistanut, jotta päivitykset mahtuisivat tulemaan, kun pyytävät aina lisätilaa.

Olen tällä siivonnut konetta silloin tällöin ja aina se vähän tilaa tekee, mutta ei tarpeeksi. Tältä se näyttää nytkin komennolla df -h :

Tiedostojärj. Koko Käyt Vapaa Käy% Liitospiste /dev/sda1 3,5G 3,3G 107M 97% / tmpfs 498M 0 498M 0% /lib/init/rw varrun 498M 104K 498M 1% /var/run varlock 498M 0 498M 0% /var/lock udev 498M 148K 498M 1% /dev tmpfs 498M 88K 498M 1% /dev/shm lrm 498M 2,2M 496M 1% /lib/modules/2.6.28-17-generic/volatile /dev/sdb1 15G 1,8G 13G 13% /home

Olisiko kellään mitään ideaa, mitä voisi tehdä? Tuo /dev/sda1 olisi täydet 4G jos siinä ei olisi 512M swap osoita. Onko sillä mitään väliä, jos se swap olisikin /dev/sdb1:n puolella? GPARTED työkalu vaan ei suostu irroittamaan swap-osiota (ajettaessa Ubuntua livenä sd-kortilta), mutta asennuksessahan sen voi asettaa. Olisiko joku konsti poistaa swap ja asettaa uuteen paikkaan asentamatta koko järjestelmää uudelleen? Tai edes pientää sen kokoa? Jotain komentoriviä vaikka?

Jotkut sanovat, että swap ei ole edes tarpeellinen. Onko perää? Ja onko sen tosiaan oltava puolet keskusmuistin koosta?

Tuossa luettelossa on ensimmäisen ja viimeisen rivin välissä kuusi riviä isoja tilavarauksia, joista tosin on aika vähän käytössä. Onko se varaus poissa tiedostojärjestelmän käytöstä, vai vain se tila, jota oikeasti on niillä käytettynä?

Jotenkin on kyllä tilakysymys ratkaistava. Olen jo ladannut ja valmistanut tikun Zenwalkin kokeilua varten. Mielelläni kuitenkin käyttäisin suomenkielistä Karmikia. Auttaisikohan jos asentaisi sen normaalityöpöytänä, eikä netbook remixinä?