Linux ilman päivityksiä

Yleinen keskustelu
1

Ampiaispesään on hauska sohaista. Kysykää vaikka Kuopiosta.

Tietotekniikka kokonaisuudessaan ja Linux-jakelut siinä sivussa muuttuvat jatkuvasti. Tätä kutsutaan kehitykseksi, jota ns jokainen haluaa ja tarvitsee.

Vaan entäpä ne ihmiset, joille tietotekniikan kehitys onkin vahingoksi? Sellaiset, jotka eivät seuraa aikaansa vaan haluaisivat pitää tietotekniikan palvelijana eivätkä haluaisi siitä esimiestä. Joilta päivitykset jäävät helposti tekemättä. Mitä heille pitäisi tarjota?

Tällä ihmisryhmällä tarkoitan sinua itseäsi. Ehkei ihan vielä, mutta sitten, kun ikää on tarpeeksi. Tai sinun omia vanhempiasi tai isovanhempiasi. Mitä pitäisi sanoa 75 vuotiaalle papalle, kun hän kertoo, ettei ymmärrä uutta käyttöjärjestelmää. Ei vaikka sen ryhmätyöominaisuuksia alan asiantuntijat kehuvat maasta taivaisiin?

Muutos sinällään on välttämättömyys, mutta kun ikää tulee tarpeeksi, niin twittereitten uusimmat viritykset eivät enää ole tarpeellisia. Monella tulee vastaan sellainenkin ilmiö kuin lähimuistin heikkeneminen. Ihminen ei enää muista omaa ikäänsä, mutta muistaa päivän tarkkuudella, milloin hänen poikansa tuli kotiin varusmiespalveluksesta.

Ikäihmisille toimiva tietotekniikka tarjoaa kuitenkin todella suuria hyötyjä aina terveyden valvonnasta ruuan tilaamiseen ja sosiaalisiin kontakteihin. Se tarjoaa kertaluokkaa parempaa elämisen laatua.

Yhteiskunnalle ikäihmisten tietotekniikka tarjoaa säästöjä. Yhteiskunnalla minä tarkoitan juuri sinua, sillä sinun veroeuroillasi vanhuksia päivittäin hoidetaan, sekä kotona että laitoksissa. Hyvin toimiva tietotekniikka mahdollistaisi sen, että vanhukset olisivat kotonaan hieman pitempään ennen laitoskierrettä. Tässä kohtaa puhutaan mahdollisuudesta miljardiluokan vuotuisiin säästöihin. Tai sitten sinä jatkat maksamista.

Jäädytetty tietotekniikka on vieläpä hiton halpaa: pääasiassa ollaan tekemättä mitään.

Lisää pohdintoja: http://www.jyrkinen.fi/mietteet/tietotekniikka.html

2

Tätä jouduin itsekin juuri pari kuukautta sitten pohtimaan, kun hieman vanhemmille ihmisille kävin asentamassa tietokoneet. Valitsin Debianin vakaan version, koska siinä päivitystahti on sen verran leppoisa ettei ihan jatkuvasti tarvitse päivittää. Periaatteessa sitä ei tarvitse päivittää koskaan. Ihmisille, joille riittää selain, sähköposti-, sekä tekstinkäsittelyohjelma, ei mielestäni kannata mitään virityksiä lähteä tekemään. Riittää kun kerralla asentaa käyttöjärjestelmän ja ajurit, sekä säätää asetukset kohdilleen. Sen jälkeen ei periaatteessa tarvitse enää ikinä koskea mihinkään. Ehkä korkeintaan tietoturvapäivitykset käy aika ajoin tekemässä.

3

Vaikuttaa hyvältä käyttiksen osalta. Mitä “periaatteessa ei koskaan” tarkoittaa?

Tekstinkäsittelyohjelma voisi olla sama jopa vuosikymmeniä. Sehän ei haittaa, jos taustalla jotain muuttuu, kunhan ulkoasua ja yleisimmät toiminnot ovat samat kuin ennenkin.

Selaimia sen sijaan tulisi tietoturvasyistä päivittää mikä johtaa helposti siihen, että ihminen joutuu uudestaan autokouluun. Ja 75 vuotiaalle se on turhan vaikea paikka. Kuitenkin yhteiskunta on jo ominut virtuaalimaailman elimelliseksi osaksi itseään ja verkkoasiointi tulee yleistymään. Pahimmillaan tietotekniikan monimutkaistuminen tulee johtamaan siihen, että verkkorikolliset alkavat putsata eläkeläisten pankkitilejä.

4

Debianista tulee uusi versio noin kahden vuoden välein, minkä jälkeen vanhakin versio on vielä tuettu ainakin vuoden. Eli tietoturvapäivityksiä saa kaikkiin ohjelmiin ainakin kolme vuotta käyttöjärjestelmän uuden version julkaisun jälkeen. “Periaatteessa ei koskaan” tarkoittaa sitä, että koska järjestelmä on vielä tuen loppumisenkin jälkeen täysin toimiva, ei tarvitse päivittää ellei kaipaa uusia ominaisuuksia. Tällöin ei kuitenkaan saa uusimpia tietoturvakorjauksia. En kyllä tiedä korjataanko vanhoihinkin versioihin vakavimpia tietoturvaongelmia.

Tämä on totta, pitkälle pääsee kuitenkin lisäämällä selaimen tietoturvaa erllisiä lisäosilla. Esimerkiksi NoScript estää oletusarvoisesti kaikki skriptit, Flash- ja Java-sisällön verkkosivuilta. Näin hyökkääjä ei pääse niin helposti hyödyntämään mahdollisia selaimen tietoturva-aukkoja. Java nyt kannattaa muutenkin olla poistettuna selaimesta, koska juuri sen kautta haittaohjelmia ujutetaan uhrin tietokoneelle.

Tämäkin liittynee aiheeseen, vajaa kuukausi sitten kansainvälinen avaruusasema luopui Windows XP käyttöjärjestelmästä ja siirtyi Debianin 6 versioon. Mielenkiintoista että eivät valinneet 7 versiota vaikka se oli jo julkaistu tuolloin. Kun on hyvä ja vakaa järjestelmä niin eipä sitä tarvitse muutella.
http://muropaketti.com/kansainvalinen-avaruusasema-iss-vaihtoi-windowsista-linuxiin
http://www.hardware.fi/uutiset/artikkeli.cfm/2013/05/09/kansainvalinen_avaruusasema_siirtyy_kokonaan_linuxiin

5

Tietoturvan vanheneminen taitaa olla se suurin ongelma vanhan softan käytössä. Java on ilmeisesti todellinen basillien välitysliike.

Vaan onneksi muutkin pohdiskelevat asiaa: http://yle.fi/uutiset/yli_puolet_65-vuotiaista_ei_kayta_nettia_lainkaan/6668507 Ne kun asustaa Turkkuses, voi käydä perjantaina kuuntelemassa.

6

Tietyissä jakeluissa lienee mahdollista valita ohjelmalähteiksi/repositoryiksi vain security-päivitykset (tietoturva), jolloin päivityksiä tulee vain tarvittaessa. Päivitykset muutenkin on automatisoitavissa, joten käyttäjä ei oikeastaan useinkaan edes huomaa käyttöjärjestelmän päivittyneen.
Linux-jakelu on kohtuullisen helppoa päivittää/ylläpitää etänä (esim. ssh), joten “pakkovierailu” Suomen Turussa ei liene aivan välttämätöntä - toki aina suotavaa :wink: .
Lisäksi mielestäni aliarvioit ikääntyneitä tietokoneenkäyttäjiä. Eivät he välttämättä ole lainkaan avuttomia käyttämään päivittynyttä järjestelmää tai päivittyneitä ohjelmistoja.
Vaikka Enter ry. lieneekin lähinnä Windows-käyttäjien tukiyhdistys Helsingissä, voi siitä ehkä olla hyötyä muillekin: http://www.entersenior.fi/
Löytyisiköhän myös Turusta vastaava tuki ATK:n käyttäjille, joiden ikä ylittää standardit kyselytutkimuksien ikäluokkarajat? (Esim. yli 90-v?).

Lisäys: minulle aihe on kohtuullisen tuttu ja henkilökohtaisesti läheinen, sillä olin ollut jo '90-luvun puolivälissä mukana EU:n rahoittamassa projektissa, jossa oli tarkoitus tarjota internet-yhteydet (laitteet+modeemiyhteys) mm. henkilöille, jotka asuivat vanhustenlaitoksissa/sairaaloissa tai muissa hoitolaitoksissa.
Valitettavasti tekemäni nettisivut ko. projektista, joka päättyi 2000-luvun alkuvuosina tai viimeistään vuosikymmenen puolivälissä, ovat hävinneet nettiavaruuteen.

7

Mikäli käyttöjärjestelmien toimivuus laskettaisiin kymmenissä vuosissa ja ne säilyttäisivät ulkoasun ja toiminnot ennallaan, niin tuo “automaattiset päivitykset” olisi todella hieno asia. Juuri sitä minä peräänkuulutan. En vastusta sitä, että rakennukseen tehdään (vapaaehtoinen) lisäosa, vaan haluan, että se vanha osa säilyy sellaisenaan.

Jokainen ihminen ikääntyy omalla tavallaan. Jotkut lähtevät “suorilta jaloilta”, joillain on kyse hitaasta hiipumisesta. Tämä aihe koskettaa erittäin suurta osaa ihmisistä, vaikkei tietenkään kaikkia. Kohtuullisella todennäköisyydellä juuri sinua, joka tätä tekstiä nyt luet.

Turhan työn teettäminen ikäihmisillä - ja kaikilla muillakin - on se punainen vaate jota kohti tämä Don Quijote hyökkää. Aloitin sotaretkeni 15.3.2001 Tekniikka & Talous lehden palstoilla ja pienellä stilisoinnilla allekirjoitan perusajatuksen yhä.

Kuinka helppoa tai vaikeaa olisi jonkin käyttöjärjestelmän ja rajallisen tuoteperheen jäädyttäminen? Riittäisikö siihen kourallinen pahansisuisia nörttejä?

8

Red Hatilta voi ostaa Enterprise Linuxin työpöytäkäyttöön 49 dollarilla vuodessa, siinä on tukiaikaa kymmenen vuotta. Vanhemmille käyttäjille toki sikäli hankalaa, että suomi ei ole virallisesti tuettu kieli, joten suomennoksia ei taideta päivittää tai koordinoida mitenkään, ne ovat sitä mitä open source -yhteisöstä on sattunut tulemaan silloin, kun jakelu on jäädytetty.

Tietoturvapäivitysten ja uusien laitteiden tuen backporttaaminen vanhojen ohjelmaversioiden päälle on sen verran vaativaa hommaa, että enpä usko että sellainen tulisi onnistumaan koko jakelun mittakaavassa muutamalta tekijältä. Osittain siksi RH tekee nykyisin miljardin liikevaihdon vuodessa.

9

Mielestäni aliarvioit ns. ikäihmisiä. Pääsääntöisesti päivitykset korjaavat ohjelmien tunnettuja vikoja (joita kaupallisiin sovellutuksiin saa ostaa korjauksia seuravaan korjattuun versioon), eikä itse ohjelmistot kovin ratkaisevasti muutu.
Jakeluversiopäivitys voi tehdä radikaalimpia muutoksia versioon.

Kun taas puhumme avoimen lähdekoodin (ilmaisista/vapaista) ohjelmista, kehitetään niitä jatkuvasti. Nämä päivitykset ja korjaukset sovellutuksiin on ilmaiseksi saatavissa.
Kun pysytään tietyssä jakelussa ja sen jakeluversiossa, ja noudetaan vain tarvittavat/hyödylliset päivitykset, ei järjestelmä muutu nimeksikään.

Fedora, jonka luullakseni hyvin tunnet, poikkeaa monista muista jakeluista siinä, että version aikana voi muuttua monikin asia - mutta tämä on mm. nimenomaan ko. jakelun ominaisuus.
Jos Fedora ei sovellu, kannattaa pitäytyä jakeluihin, joiden kehityssykli on maltillisempi. Ehkä näistä jo mainitun Debianin lisäksi olisi Slackware.

10

Enterprise Linux tuntuu olevan edes oikeaan suuntaan. Esittämäni 30v lähtee ajatuksesta, että softan elinkaari olisi eläkkeelle siirtymisestä arkun laskuun. Kyllä kymmenenkin vuotta auttaisi asiaa ja sen jatkaminen rajallisella softavalikoimalla voisi olla mahdollista.

Ikäihmisiä on monenlaisia ja osa tietenkin lähtee “seisovilta jaloilta”. Tämä ikääntymisongelma tullee itselleni vastaan ehkä 10 tai 20 v kuluttua, mutta tarvetta muuttumattomalla softalle on jo tänä päivänä. Minä fokusoin niihin, joille ongelmat tulevat - ja ovat jo tulleet - vastaan.

Kyse on osittain siitä, että suuri osa osaamisesta on ihmisen motoriikassa. Jokainen voi testata asiaa siten, että laittaa näppiksen vinoon asentoon ja alkaa kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä jossa kaksi kirjoittaa ja 8 hakee. Jo oman salasanan naputtelu tahtoo olla ongelma. Kun softa muuttuu, niin käsi ei tiedä, minne hiirtä liikuttaa ja tietokoneen käyttämisestä tulee ihmettelyä.

Jos löytäisi jonkun säätiön asiaa hoitamaan, niin EU:lta se voisi kinuta lisää rahaa. Suomen valtionkin kannattaisi aktivoitua, sillä kansantalouden näkökulmasta tarjolla on koko lailla suuret säästöt. - Minne kannattaisi vihjaista? Epäilenpä, että säätiöitten väki on sellaista ikäluokkaa, että niissä asia oivalletaan kertaluokkaa paremmin kuin linux.fi’n aktiivien joukossa!

11

Harmittavasti tietotekniikalle asetetut vaatimuksetkin muuttuvat jatkuvasti. Nykyään monet ikääntyneetkin tietotekniikan käyttäjät käyttävät esimerkiksi sosiaalista mediaa, joka ei vaikkapa viisi vuotta sitten ollut kuin nuorten juttu. Sosiaalisen median lisäksi monet muutkin sovellukset menevät entistä enemmän web-sovelluksiksi, joiden käyttöliittymään Linux-jakelija ei voi oikeastaan vaikuttaa, paitsi pitämällä huolen web-selaimen ajantasaisuudesta, että sovellukset ylipäätään toimivat. Tähän kun lisätään se fakta, että sovellusten alkuperäiset kehittäjät eli upstream ei ole kiinnostunut ylläpitämään vanhoja versioita, käsissä on melkoinen soppa. Pelkään, että mistään ei löydy resursseja jolla koko paletti saataisiin pysymään muuttumattomana.

12

Uskoisitteko, että minua kehuttiin jo opiskeluaikana kovapäiseksi?

On totta, että softapuoli kehittyy nopeasti, mutta en pidä sitä ongelmana. Ajatukseni näet on, että vuonna 2015 otetaan käyttöön softapaketti2015 joka toimii vuoteen 2045. Ja vuonna 2020 otetaan käyttöön softapaketti2020 joka sammuu vasta 2050 jälkeen. Eli muutokset kyllä huomioidaan, mutta tarjotaan myös mahdollisuus pysyä siinä, minkä hallitsee.

Nythän vaihtoehtoja ei ole: joko päivität softaasi jatkuvasti tai jäät kokonaan tietotekniikan ulkopuolelle. Ja jossain vaiheessa tietokoneen käytöstä tulee ylivoimaisen vaikeaa, vaikka omat tarpeesi päinvastoin kutistuvat. Sitten joku toinen hoitaa pankkiasiat puolestasi tai päädyt laitokseen.

Otetaan esimerkki. Tehdään softapaketti2015 ja jäädytetään mm Fedora ja Firefox vuoden 2015 tasolle. Ainoat toteutettavat päivitykset ovat automaattisia ja kohdentuvat ainoastaan tietoturvaan. Mikäli vuonna 2016 Firefoxiin tulee täydellinen 3D ominaisuus, niin se ei tule esiin jäädytetyssä versiossa. Entäs sitten? Kuinka monelle 75 vuotiaalle tämä olisi menetys ja kuinka monelle tyystin yhdentekevää? Ja jos joku pitää sitä todella tärkeänä, niin hän voi luopua jäädytetystä paketista ja ottaa käyttöön ajanmukaisen softan.

Käsittääkseni tällaisen kustannukset olisivat todella pienet, koskapa tärkein toimenpide olisi olla tekemättä mitään!

13

Entäs ne tietoturvapäivitykset?

14

Tuo tuskin on realistista. Tietyt tietoturvaan liittyvät ominaisuudet vaativat laajempiakin järjestelmän korjauksia. Esim. Useimpien jakeluversioiden kernel-päivitykset liittyvät nimenomaan tietoturvaongelmiin - tai joissakin tapauksissa kernelin tarjoamaan laajempaan tukeen uusille laitteille.
Todennäköisesti monien ohjelmien ulkonäkö voisi säilyä muutoksista huolimatta kohtuullisen samanlaisena, mutta … se ei olisi tietyille aktiivisille käyttäjille tarpeeksi ‘media-seksikästä’.

15

Tietoturvapäivitykset tulee tietenkin tehdä, mutta pinnan alla. Niiden nimissä ei tule muuttaa ohjelmien ulkoasua eikä toimintaa. Näkyvät muutokset pudottavat ihmisiä pois kelkasta.

Tämä minun ajatukseni on tarkoitettu vain pienelle osalle tietokoneiden käyttäjistä. Ikäihmisille, jotka ovat sillä rajalla, että tulevatko toimeen omissa oloissan vai tarvitaanko laitoshoitoa. Ehkä 5% kaikista tietokoneen käyttäjistä, mutta ajan kanssa ehkä 50% koko väestöstä. Me kaikki kun kerran vanhenemme ja useimmilla kyky oppia uutta heikkenee ja lopulta katoaa.