Lisäystarpeita ja avoimuutta lisää tuohon

Kiinnitti hetimiten huomiota tuossa uusimmassa Valo-CD 3:ssa se että liki kaikkien ohjelmien mainitaan olevan vaihtoehtoja VAIN Microsoftin sovelluksille - mistähän moinen? Onhan noita toimisto-ohjelmistoja esim. Corelillakin?

Samoin puuttuu mainioita avoimen lähdekoodin suomenkielisiä sovelluksia, vaihtoehtoja, kuten Paint.Net.

Etenkin korkeakoulutetuille ihmisille erittäin hyödyllinen avoimen lähdekoodin sovellus on saksalaislähtöinen miellekarttaohjelma FreeMind - tosin valitettavasti sitä ei vielä ole suomennettu (joku on näyttänyt aloittavan sen projektissa, mutta jäänyt suomentaminen kesken… tuota nyt sattuu noissa avoimen lähdekoodin projekteissa silloin tällöin tapahtumaan, kun muu alkaa kiinnostamaan enemmän). Tuo sovellus ansaitsisi kuitenkin huomiota ja sen kehitysprojekti ainakin jonkun suomentajan, sillä sovellus on erittäin hyvä ja monipuolinen asioitten jäsentelyyn. Lisäksi siitä saa miellekartan talletettua useisiin eri muotoihin visuaaliseksi kartaksi, erilaisiksi web-sivuiksi, odf-tekstidokumentiksi jne.

Ja sitten tuolla cd:llä mainitaan jostain syystä avoimista dokumenttistandardeista vain tuo toinen, tuo ODF. Kun taas täysin avointa dokumenttitalletusstandardia OOXML:ää ei mainita laisinkaan - mistähän tuollainen epä-avoimuus, jättää kokonaan mainitsematta toinen avoin ja yleisesti käytetty vaihtoehto?

Sitten tuon cd:n ohjelmistoja on mainostettu avoimiksi ja turvallisiksi - mutta esim. Firefox-selainhan on todettu olevan varsin pullollaan tietoturvaongelmia ja muiden selainten olevan tällä hetkellä ilmeisesti ainakin sitä turvallisempia, etenkin uusin IE8. Menee siis helposti harhapoluille “avoimuus” kun tuollaisia harhatotuuksia julistetaan. Ja Firefox on avoimen lähdekoodin sovellus ja silti siinä on todettu olevan melkoisesti tietoturvaongelmia… vaikka on väitetty että avoin lähdekoodi ja avoimen lähdekoodin yhteisö tuottaisi parempaa jälkeä - kuinkahan se nyt siis oikein on? Riippuisiko sittenkin paljon muistakin tekijöistä. Eli ilmeisesti Firefox-kehityksessä eivät ole resurssit, suunnittelu- ja testausmenettelyt ja muut toimintatavat ihan parhaalla mallilla.

Mutta kiitos silti tämän Valo-CD:n kokoajille, sisältö on kehittynyt mukavasti - erityisesti kun on ohjeitakin ja muuta materiaalia löytynyt mukaan entistä paremmin. Useinhan noita vaihtoehtoisia sovelluksia on jaossa, mutta kunnon ohjeet - etenkin suomenkielellä - niihin uupuvat tai niitä saa metsästää jostain foorumeilta kissojen ja koirien kanssa.

Itse en ole Valo-CD-projektissa mukana, pari kirjoituksestasi herännyttä ajatusta vain:

OOXML olisi varmaan hyvä mainita, erityisesti nyt kun OpenOffice.org 3 tukee sitä jossain määrin. Toisaalta OOXML pohjautuu erittäin vahvasti Microsoftin ohjelmistojen aiempiin toteutuksiin ja on melkein kymmenen kertaa pidempi kuin ODF-standardi. Edes Microsoftin omat ohjelmat eivät toistaiseksi toteuta sitä täysin. Miksi tarvitsisimme erityisesti OOXML:ää, kun meillä on “oikeasti avoimella tavalla” suunniteltu ODF, jonka pitäisi olla riittävä. Asiaa on käsitelty esimerkiksi tässä Wikipedia-artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Ooxml#Criticism_of_ECMA-376_1st_edition

Sitten tuon cd:n ohjelmistoja on mainostettu avoimiksi ja turvallisiksi - mutta esim. Firefox-selainhan on todettu olevan varsin pullollaan tietoturvaongelmia ja muiden selainten olevan tällä hetkellä ilmeisesti ainakin sitä turvallisempia, etenkin uusin IE8.

Millä perusteella väität, että Firefox olisi “pullollaan” tietoturvaongelmia? Secunian mukaan Firefoxista olisi korjaamatta yksi turvallisuusaukko, luokkaa “Less Critical”, Security Focus (en saa fiksua linkkiä nyt) sanoo, että 3.0.8:ssa ei olisi yhtään turvallisuusaukkoa. IE 8:sta kumpikaan ei raportoi yhtään turvallisuusaukkoa, mutta IE7:ssa, jota useimmat varmasti vielä käyttävät, on Secunian mukaan 9 paikkaamatonta aukkoa, joista vakavin on “Moderately Critical”. IE8 on siis sikäli turvallisempi, että Firefoxissa on ehkä tuo yksi ei-niin-kovin-kriittinen aukko, jos lie sitten sitäkään, kun Security Focus ei siitä kerro.

Näin yksityiskohtana voisi sanoa, että tuo uusin korjattu turvallisuusaukko paikattiin parissa päivässä, sinänsä nopeata toimintaa. Itse tosin katsoin Mozilla Bugzillasta, että tuollekin aukolle oli ollut jo viime vuoden lopulla korjaava patch tarjolla, mutta sitä ei oltu otettu mukaan, ilmeisesti koska asiaan ei oltu kiinnitetty riittävästi huomiota. Tässä mielessä Mozillalla on ehkä prosesseissaan parantamisen varaa.

Wikipedia sanoo, että

The Washington Post reports that exploit code for critical unpatched security vulnerabilities in Internet Explorer was available for 284 days in 2006. In comparison, exploit code for critical security vulnerabilities in Firefox was available for 9 days before Mozilla shipped a patch to remedy the problem.
Tämä on toki kolme vuotta vanha tilasto, mutta osoittaa silti, että kyllä Firefoxia aktiivisesti ja nopeasti korjataan.

Jos koet kyseisen ohjelman suomentamisen tärkeäksi, niin osallistu ihmeessä ohjelman suomennosprojektiin.

Hei AvoiminMielin!

Kiitos palautteesta. Oli jo aikakin saada vähän eloa tänne foorumiin. Yritän vastata kysymyksiisi parhaani mukaan:

On tuolla mainittu parikin Adoben ohjelmaa ja yksi Corel. Valitettavasti Microsoftilla on laaja monopoli, joten emme yksinkertaisesti ole keksineet kovin monen muun yhtiön tuotteita joihin verrata. Jos voit antaa täsmällisiä ehdotuksia, eli mikä ohjelma pitäisi maininta vaihtoehtona millekin ohjelmalle, lisäämme päivitämme tietoja mielellämme.

[quote=“AvoiminMielin, post:1, topic:643”]Samoin puuttuu mainioita avoimen lähdekoodin suomenkielisiä sovelluksia, vaihtoehtoja, kuten Paint.Net.

Etenkin korkeakoulutetuille ihmisille erittäin hyödyllinen avoimen lähdekoodin sovellus on saksalaislähtöinen miellekarttaohjelma FreeMind - tosin valitettavasti sitä ei vielä ole suomennettu (joku on näyttänyt aloittavan sen projektissa, mutta jäänyt suomentaminen kesken… tuota nyt sattuu noissa avoimen lähdekoodin projekteissa silloin tällöin tapahtumaan, kun muu alkaa kiinnostamaan enemmän). Tuo sovellus ansaitsisi kuitenkin huomiota ja sen kehitysprojekti ainakin jonkun suomentajan, sillä sovellus on erittäin hyvä ja monipuolinen asioitten jäsentelyyn. Lisäksi siitä saa miellekartan talletettua useisiin eri muotoihin visuaaliseksi kartaksi, erilaisiksi web-sivuiksi, odf-tekstidokumentiksi jne.[/quote]

Paint.net ei ole avointa lähdekoodia, joten se ei sovellu tälle levylle. Kyseinen ohjelma on toki ilmainen, mutta VALOssa on kyse ensisijaisesti vapaudesta, ja sitä Paint.net ei ole.

FreeMind vaikuttaa lyhyellä testauksella ihan näppärältä työkalulta. Kenelläkään VALO-CD:n tekijöistä ei kuitenkaan ole juuri nyt aikaa suomentaa sitä, eikä suomentaminen välttämättä olisi edes kovin laadukasta, kun ohjelma ei ole itselle tuttu. Jos sinulla on itse runsaasti kokemusta ohjelman käytöstä, voisit yrittää suomentaa sitä itse…? Lisätietoja suomentamisesta esim sivulla www.lokalisointi.org.

OOXML ei ole “täysin avoin” dokumenttistandardi, vaan Microsoftin tekemä vastaveto Open Document Formatille. Microsoftin formaatin dokumentaatio on kohtuuttoman pitkä (6000 sivua, kun ODF on vain 600 sivu), eli harva ohjelmoija jaksaa lukea sen ja koodata määrittelyn mukaisen ohjelman. Epäilen että tämä on tehty tahallaan hankalaksi. Lisäksi formaatti sallii ns. upotettuja elementtejä (jotka eivät ole vapaita tai joiden toimivuus ei ole julkinen) ja on syytä epäillä, että Microsoft tulee vaatimaan rojaltimaksuja tiedostomuodon käytöstä. Lisäksi sitä ei voi pitää kovin onnistuneena standardina, kun käytännössä ainoastaan Microsoft tekee sitä käyttäviä ohjelmia.

Eli summa summarum, OOXML on teknisesti huono ja sen täysimittainen käyttö ei ole vapaata. ODF on täysin vapaasti käytettävissä, se on teknisesti edistyksellinen, sitä tukee mm. Sun, IBM ja Google ja sitä käyttää lukuisat ohjelmat - lähitulevaisuudessa todennäköisesti myös itse Microsoftkin, kun se tajuaa, ettei sen vastaveto toiminut.

Mitä lähdettä olet käyttänyt todetessasi Firefoxin tietoturvattomaksi? Kaikkia tilastoja tarkastelemalla Firefox on varsin hyvin onnistunut tietoturvamielessä - toki ei kuitenkaan täydellinen. Olet ehkä saattanut lukea jonkin suomalaisen “ammatti”-IT-lehden uutisotsikon, jossa on siteerattu jotakin lähdettä väärin. Esim. jonkin aikaa sitten eräässä lehdessä oli iso otsikko, että Firefoxissa on eniten tietoturva-aukkoja erään tutkimuksen mukaan. Todellisuudessa kyse oli siitä, että Firefoxin tietoturvaraportointi oli kaikkein laajinta, ei suinkaan siitä että ohjelmassa varsinaisesti olisi runsaasti aukkoja joiden kautta koneeseen pääsisi käsiksi.

Tilastojen lukeminen on ymmärrettävästi tosin aika hankalaa, joten ehkä aiheesta pitäisi kirjoittaa opas, joka auttaa huomioimaan asiaan vaikuttavat eri tekijät. Turvallisuuden suhteen tärkeimmät kriteerit ovat mielestäni korjausten julkaisunopeus ja jakelutapa - ei niiden määrä, tai ainakaan siten, että paljon tietoturvakorjauksia automaattisesti tulkittaisiin huonoksi tietoturvaksi.

Kiitos! On mukava saada palautetta ja yritämme kehittää VALO-CD:tä sen mukaan.

Erityisesti oppaita pitäisi kirjoittaa lisää, esim. tietoturvasta, koska monilla on väärinkäsityksiä sillä alueella, esimerkiksi juuri sen suhteen, että suljetut ohjelmistot muka olisivat turvallisempia, koska he eivät raportoi tietoturvaongelmistaan yhtä kattavasti kuin suosituimmat vapaat ohjelmistot. Maailman tunnetuinta tietoturva-asiantuntijaa Bruce Schneideria siteeraten: “Ilman avoimuutta ei ole tietoturvaakaan.” Tietoturva on avoin kehitysprosessi, ei ohjelmiston toiminnan piilottelua suljetun koodin taakse.

Hei Otto,

Selvennätkö, missä Microsoftilla on “monopoli”, kun sellaista väität?

Valo-CD:n esittelysivulla väitetään mm. että

  • MS Office on “kallis”. Mihin tuo väite perustuu, kun sen Word&Excel&PowerPoint -version saa alle 100e:lla asennettavaksi 3:lle tietokoneelle, eli n. 35e per kone? Vaatii aikamoista mielikuvitusta ajatella tuota hintaa kalliiksi sen tasoisesta sovelluksesta - eikös vain?
  • nämä vaihtoehdot ovat “laadukkaampia” kuin maksulliset yritysten tuotteet. Jokin voi ehkä olla, mutta suurin osa ei myöskään todellakaan ole. Olisi hyvä myös kertoa jotain lähdettä ja perusteluita moisen “laadukkaampia” väitteen tueksi. Esim. OpenOffice.org on ominaisuuksiltaan selvästi rajoittuneempi kuin MS Office.

Millä lailla OOXML:n osalta

  • se ei ole täysin avoin?
  • on “syytä epäillä, että Microsoft tulee vaatimaan rojaltimaksuja tiedostomuodon käytöstä” ? Onko ValoCD:n avoimen toiminnan mukaista keksiä tuollaisia väitteitä kilpailijoista, ilman mitään perusteita? Eikö tuollainen aseta ValoCD:n säälittävään valoon?
  • perustelet että “OOXML on teknisesti huono”, esim verrattuna ODF:ään, mikä on ollut koko ajan pahasti keskeneräinen ja sitä käyttävät sovellukset, kuten OpenOffice.org ovat koko ajan toteuttaneet epästandardeja (=standardoimattomia) laajennuksia sen käytössä, koska dokumenteissa yleisesti esiintyviä rakenteita ei voisi muuten tallettaa. OOXML:n rakenne on riippumattoman kansainvälisen standardointiorganisaation hyväksymä ja määrittelemä.
  • miellät tämän “Microsoftin formaatin dokumentaatio on kohtuuttoman pitkä (6000 sivua, kun ODF on vain 600 sivu)” kertovan mitään muuta kuin sen että ODF on OOXML:ään verrattuna puutteellisemmin määritelty ja keskeneräisempi?

Miksi ODF:stä yritetään piilottaa koko ajan sitä että se ajettiin Microsoftin kanssa kilpailevien tuotefirmojen toimesta standardiksi keskeneräisenä, hosuen ja sitä on sittemmin täydennetty koko ajan siitä puuttuvilla tärkeillä dokumenttirakennemäärittelyillä, joita sovellukset käyttävät standardiehdotus-versioina, koska niiden standardointi on kesken. Microsoftilla oli myös uusi rakenteellinen XML-formaatti kehitteillä jo 1990-luvulta lähtien - joten OOXML:ää ei alettu kehittämään siellä vasta ODF:n jälkeen minään vastavetona. Pikemminkin se oli pakko, koska ODF on vieläkin puutteellinen MS Officen tarvitsemiin edistyneisiin ja monipuolisiin dokumenttirakenteisiin nähden.
Paha ongelmahan on koko ajan ollut se ettei esim. Word/Excel/PowerPoint-dokumentteja voi tallettaa ODF-standardimuotoon, koska ODF:stä puuttuu tarvittavia rakennestandardimäärittelyitä - jotka kyllä löytyvät avoimeen rakenteiseen XML:ään perustuvasta OOXML:stä. Eli sitenhän nimenomaan ODF on vielä “teknisesti huono” ja eritoten puuttellinen.

Avoimuus ja vaihtoehdot oikeasti ovat sinällään hyvää - mutta se menee kaikista pahimmaksi kun jotain yritetään väittää avoimeksi kaksinaismoralistisin perustein, kuten valitettavan usein näytetään tehtävän, ikävästi ValoCD:nkin kanssa.
Avoin lähdekoodi ja sovellusten ilmaisuus (useimmiten siis sponsorointi ja rahoitus muilta maksajilta kuin käyttäjiltä) on yksi vaihtoehto, muttei millään muodoin aina perustellusti parempi kuin yrityksen oman koodin maksullinen tuote.

Onko jokin sovellus täysin avointa, jos sen tekemiseen takana on vain yksi sitä rahoittava kaupallinen yritys, kuten esim. Firefoxin tekemisen täysin mainostajatuloillaan rahoittava Google. Ehkä tuokin on ihan ok, muttei se, jos siltä pohjalta väitetään jostain toisesta vaihtoehdosta ties mitä.

Kuluneen 2009 keväänkin mittaan lukuisat uutiset ja päivitykset Firefoxinkin vakaviin tietoturvapuutteisiin eivät mitenkään vakuuta avoimen lähdekoodin tuottavan itsestäänselvyytenä parempaa tai laadukkaampaa tai turvallisempaa jälkeä, vaan kyllä sen tekevät hyvä suunnittelu, taitavat tekijät, riittävät resurssit, laadukas testaus. Lisäksi asia riippuu hyvinkin paljon itse ohjelmistotuotteen alueen mutkikkuudesta, mikä on yhtenevä “ongelma” kaikilla selaintuotteilla lisäohjelmineen ja lukuisine teknologioineen.

Maksulliset ohjelmistot eivät ole yhtään sen huonompi vaihtoehto, monessakaan mielessä, sillä niiden tekemisestä saavat lukuisat ohjelmoijat ja muut ihmiset elantonsa. Avoimen lähdekoodin ilmaisia sovelluksia jos tehdään ilmaiseksi, ei siitä kukaan tekijä saa palkkaa - onko hyvällä pohjalla? Ja jos taas niitä tehdään sponsoroidusti, otetaan ne rahat jostain muualta tai toisilta kuin niiden käyttäjiltä - mikä ei ole moraalisesti sen pareampaa mitenkään kuin käyttämänsä ohjelmiston itse ostaminen. Ilmaiseksi käyttämiseenhän voi liittyä helposti myös itsekästä liika-kuluttamista.

Ilmaisuuteen ja harrastusinnostusyhteisöpohjalta tehtäviin tuotteisiin liittyy niihinkin omat haittansa ja riskinsä esim. jatkuvuuden tai niukkojen resurssien tai tuen osalta. Lähdekoodilla ei ole merkitystä, jossei voida panostaa resursseja koodaamiseen. Eikä muutoksia kannata lähteä tekemään vain omaan versioon, usein siten yleisen yhteensopivuuden kustannuksella.

Avoimen lähdekoodinkin maailman puolelta tietoturvaongelmien “nopeasta korjaamisesta” on hyvä aina realismilla muistaa loppukesästä 2008 konkretisoitunut ja kuukausia vailla reagointia korjaamatta ollut tietoturvaongelma SSL-suojauskäsittelyssä, minkä seurauksena RedHat-Linuxin pakettienhallintapäivityspalvelimien tietoturva vaarantui ja niihin päästiin murtautumaan ja ujuttamaan ilmeisesti muutettua koodia. Mikään ei siis ole täydellistä.
Avoin lähdekoodi mahdollistaa tietysti periaatteessa useampia varmistavia silmäpareja (jos niitä oikeasti, eikä vain potentiaalisesti, koodia katselee), mutta myös moninverroin vaivattomammin myös potentiaalisten aukkojen etsimisen ja kehitysyhteisöön soluttautumisen. Asialla on siis puolensa ja puolensa. Kuitenkin, sekä kaupallisten yritysten että resursseiltaan riittävien avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöjen puolella koodataan ja testataan ammattitaidolla ja kattavasti sekä varmistetaan sovellusten kehityskoodin muutoshallinnalla yhtälailla potentiaalisia ongelmia.

Pelottaa monesti, miten epä-avointa ajatusmaailmaa avoimen lähdekoodinkin liepeillä yritetään rakentaa ja markkinoida.
Pitää kuitenkin pitää mielessä ja ajatella avoimen realistisesti että avoimenkin lähdekoodin sovelluksissa on hyvät puolensa ja myös huonot puolensa, aivan samoin kuin yritysten omilla maksullisilla tuotteillakin.

[quote=“AvoiminMielin”]Valo-CD:n esittelysivulla väitetään mm. että

  • MS Office on “kallis”. Mihin tuo väite perustuu, kun sen Word&Excel&PowerPoint -version saa alle 100e:lla asennettavaksi 3:lle tietokoneelle, eli n. 35e per kone? Vaatii aikamoista mielikuvitusta ajatella tuota hintaa kalliiksi sen tasoisesta sovelluksesta - eikös vain?[/quote]

Missäs noin halpoja officeja myydään?

]http://www.verkkokauppa.com/?page=http://www.verkkokauppa.com/main.php?path=ohjelmistot%2Flisenssit&title=Ohjelmistot+/+Lisenssit&search=1&cat1=Ohjelmistot&cat2=Lisenssit&cat3=Microsoft+Office]

Ei ainakaan verkkokaupassa, huomioithan, että opiskelijahinta on hieman eri kuin normaali lisenssi.


Eero,
RHCE

Kommentoin ehkä jotain lisää myöhemminkin, mutta tämä on syytä korjata, koska olet väärässä ainakin Red Hatin suhteen. Paul Frields kirjoittaa asiasta osoitteessa https://www.redhat.com/archives/fedora-announce-list/2009-March/msg00010.html, lainauksia sieltä:

The compromise was [b]not the result of a software vulnerability[/b], and as we have previously stated, our investigation has revealed no such vulnerabilities. Instead, the intruder took a copy of a SSH private key which was not secured with a passphrase from a system outside the Fedora infrastructure. The intruder then used that key, which belonged to a Fedora administrator, to access Fedora systems.

To reiterate, our analysis supports our initial findings that the
Fedora Project infrastructure delivered no software compromised by the
intruder to any of its mirrors, or the master repository from which
they synchronize content.
Our investigation also shows that the
intrusion affected only a few internal Fedora infrastructure servers.
Most of the mitigation work done by the Fedora Infrastructure team was
precautionary, and allows us to have higher confidence in our present
and future work.

En tiedä mihin SSL-ongelmaan viittaat, mutta sillä ei ainakaan ollut mitään tekemistä Red Hatin ja Fedoran palvelimille murtautumisen kanssa, vaan kuten yllä mainitaan, avain saatiin huolimattomalta ylläpitäjältä. Fedoran pakettivarastoista ei myöskään jaettu muunneltuja paketteja. Red Hatin puolella oli onnistuttu allekirjoittamaan muunneltuja paketteja Red Hatin virallisilla avaimilla, mutta niitäkään ei ollut levitetty Red Hatin päivitysjärjestelmän kautta, ks. https://rhn.redhat.com/errata/RHSA-2008-0855.html.


Monopolistinen asema on myös nähtävissä hyvin siinä, että esimerkiksi kannettavia tietokoneita on hankala ostaa ilman käyttöjärjestelmää tai käyttöjärjestelmän hinta on eri, jos se ostetaan ilman tietokonetta. Onneksi nykyisin on jopa mahdollista pienellä vaivalla tietokone ilman käyttöjärjestelmää.

Missä ominaisuuksissa? OpenOffice.org:sta on versiot useille käyttöjärjestelmille (Linux, Windows, Mac) ja bittisyyksille (x86, x86_64,). Nämä versiot ovat ominaisuuksiltaan samalla ohjelmistoversiotasolla. OpenOfficea on myös saatavissa kymmenillä eri kielillä.

Mozilla Foundation ei ole kaupallinen yritys vaan voittoa tuottamaton säätiö.

Kaupallisissa tuotteissa on pitkälti se riski, että firma tekee konkurssin ja vie tuotteen mukanaan. Monet kaupalliset valmistajat eivät myöskään halua korjata tuotteissa havaittuja vikoja, kuin erittäin suurista rahoista.

Avoimissa tuotteissa saat kyllä korjauksen rahalla tai voit palkata ohjelmoijan tekemään tarvittavat korjaukset tai sitten voit ne itse tehdä.


Eero,
RHCE

Hei “AvoiminMielin”,

[quote=“AvoiminMielin, post:5, topic:643”]Hei Otto,

Selvennätkö, missä Microsoftilla on “monopoli”, kun sellaista väität?[/quote]

Eikös tämä ole itsestäänselvyys kun Microsoftin markkinaosuus on niin suuri? Jos lisätodisteita haluat, niin tutustu vaikkapa EU:n ajamiin monopolioikeudenkäynteihin ja niiden aineistoihin. EU:n tapauksissakin on kyse vain suppeasta osasta Microsoftin menettelyjä ja siltikin niissä on aihetta riittänyt tuomioihin asti. Jos Microsoftin kaltainen yhtiö ei ole monopoli, niin mikä sitten?

Sinunkin olisi hyvä käyttää lähteitä omissa kirjoituksissasi, niin saattaisit lähteitä lukemalla huomata suoraan itse mikä olikaan asian todellinen laita ja välttyisit niiltä sekannuksilta/väärinymmärryksiltä joita sinulle näemmä on tullut.

Mielstäni vpv ja Eero ovat vastanneet varsin hyvin kysymyksiisi ja lähteiden kera, joten en lähde kirjoittelemaan niistä enempää, muuta kommentoin vielä alla olevaa:

[quote=“AvoiminMielin, post:5, topic:643”]Valo-CD:n esittelysivulla väitetään mm. että

  • MS Office on “kallis”. Mihin tuo väite perustuu, kun sen Word&Excel&PowerPoint -version saa alle 100e:lla asennettavaksi 3:lle tietokoneelle, eli n. 35e per kone? Vaatii aikamoista mielikuvitusta ajatella tuota hintaa kalliiksi sen tasoisesta sovelluksesta - eikös vain?
  • nämä vaihtoehdot ovat “laadukkaampia” kuin maksulliset yritysten tuotteet. Jokin voi ehkä olla, mutta suurin osa ei myöskään todellakaan ole. Olisi hyvä myös kertoa jotain lähdettä ja perusteluita moisen “laadukkaampia” väitteen tueksi. Esim. OpenOffice.org on ominaisuuksiltaan selvästi rajoittuneempi kuin MS Office.[/quote]

Tässä tapauksessakin sinun olisi hyvä esittää jokin lähde. Minun tiedossani ei ainakaan ole että MS Officen voisi kuka tahansa normaali ihminen ostaa kaupasta hintaan 35e per kone tai edes 100 e per kone.

Halvimmillaan MS Officen saa jos työpaikalla/koululla on kotilisenssisopimus, jolloin MS Officen voi ostaa “mediakustannushintaan”, joka on noin 30 euroa. Tämäkin on mielestäni aika kallista, koska esim VALO-CD maksaa vain 10 euroa ja se sisältää postikulut. Mielestäni tuo Microsoftin 30 euroa on todella paljon enemmän kuin vain mediakustannukset.

Lisäksi haluaisin huomauttaa, että sinulla on näemmä menneet käsitteet “avoimuus” ja “ilmaisuus” hieman sekaisin. Kyllä avointa lähdekoodiakin voi ostaa sellaisenaan, koodauksesta voi maksaa, tukipalvelusta voi maksaa jne… Esimerkki: Vaikka lääkärit kertovat avoimesti miten hoitomuodot toimivat ja lääkeyritykset kertovat hyvinkin tarkasti mitä lääkkeet sisältää ja miten ne toimivat, ei se tarkoita että he toimisivat ilmaiseksi. Toki tieto annetaan ilmaiseksi (tai hyvin pienillä kustannuksilla) ja lääkäreiden toiminta ei perustu siihen, että hoidot ovat liikesalaisuuksia. Tilanne on sama avoimen ja suljetun lähdekoodin kanssa. Suljettuja ohjelmia myyvät firmat perustavat toimintansa pääasiassa siihen, että lähdekoodi on liikesalaisuus. Avoimet firmat sen sijaan julkaisevat lähdekoodin, jolloin esim. sen ympärille voi kehittyä tieteellistä tutkimusta tai asiakkaan omaa tutkimusta/validointia jne. Avoimuuden voi ajatella lisäpalveluna - jota asiakkaan kannattaa vaatia.

Toisaalta en moiti että sinulla on tämä väärinkäsitys, koska se on hyvin yleinen ja tähän asti useimmat mainokset yms ovat opettaneet meille, että ohjelmistoliiketoiminta perustuu nimenomaan lisenssien ostamiseen. Vasta viime aikoina ovat erilaiset palvelumallit saaneet näkyvyyttä suuren yleisön lehdissä ja mainoksissa. Myös ohjelmistojen toimivuustakuut olisivat yksi liiketoimintamahdollisuus, mutta toistaiseksi riskinhallinnassa ei ole ollut mitään mieltä kun ohjelmiston lähdekoodi on salainen ja yksittäiset ohjelmat ovat täysin toimittajariippuvaisia. Toivottavasti tulevaisuudessa esim yritykset A ja B myyvät toimivuustakuuta yritysten C ja D ohjelmoimalle (avoimelle) ohjelmalle.

Jos aihe kiinnostaa enempää, lue vaikkapa Henrik Ingon kirja “Avoin elämä”, jossa on mielestäni kerrottu kansantajuisesti liiketoimintamalleista.

“On tuolla mainittu parikin Adoben ohjelmaa ja yksi Corel. Valitettavasti Microsoftilla on laaja monopoli, joten emme yksinkertaisesti ole keksineet kovin monen muun yhtiön tuotteita joihin verrata. Jos voit antaa täsmällisiä ehdotuksia, eli mikä ohjelma pitäisi maininta vaihtoehtona millekin ohjelmalle, lisäämme päivitämme tietoja mielellämme.”

Itse käyttäisin noissa vaihtoehdoissa mielummin muotoa “Vaihtoehto esimerkiksi ohjelmalle…”. Näin vältytään edes jotenkin siltä virheinformaation mahdollisuudelta, että eri kategorioissa ei olisi kuin yksi mahdollinen kaupallinen valmistaja. Tuosta kun tulee ainakin minulle nopeasti mieleen, että halutaan jotenkin mustamaalata tiettyjen yritysten tuotteita, vaikka se ei varmasti ole tarkoitus. Tarkoituksena kun on antaa vaihtoehtoja. Joillekin ne sitten ovat hyviä ja joillekin ei. Esimerkiksi itse käytän muutamia tässä listassa olevia sovelluksia, mutta osan kohdalla olen päätynyt kaupalliseen vaihtoehtoon.

Noin nopeasti tulee mieleen ainakin seuraavat ihan perustellut lisäykset.

VLC-MEDIASOITIN -> Microsoft Media Player ja Adobe Quick Time

7-ZIP -> WinZip

Pidgin -> AOL Instant Messenger, Google Talk