Olen tyytyväinen distro X:n käyttäjä mutta nyttemmin on alkanut kiinnostamaan mitä eroja on eri distroilla. Debia, ubuntu, openSuse, Fedora…
Kaikki toki mainostavat itseään parhaaksi mutta mikä se ero on?
Onko distrojen välillä esim. raudan suhteen merkittäviä eroja? Entäs “suurimpien” distrojen kohdalla nopeudessa? Tietenkin esim. puppy ja dsl ovat pieniä ja vikkeliä mutta jos otetaan esim ubuntu, openSuse, PcLinuxOs niin onko niitä eroja sittenkään niin hirmuisesti?
Ainakin näin suht “noob” henkilönä tuntuu että ikkunamanageri on aina se suurin vertailun kohde? Mikä ihme saa ihmiset aina kinaamaan onko kde vai gnome parempi, aivan kuin se olisi absoluutinen totuus ko. distronkin kohdalla?
Esim. itseäni ei haittaa jos joudun vähän dokumentaatiota lukemaan mutta auta armias kun laitteistotuki kusee. Hajoaa pää Voinko esim. juuri laitteistotuen kautta lähteä hakemaan merkittäviä eroja?
KDE:llä ja Gnomellahan on vahvat näkemyserot käyttöliittymäsuunnittelussa - KDE:ssä tehdään asiat hieman monimutkaisemmin, mutta omasta mielestäni se on myös käytettävämäpi. Monen mielestä Gnome on yliyksinkertaistettu siihen pisteeseen, että jotkut asiat on sillä vaikea tai mahdoton tehdä.
Jakeluiden laitteistotuessa ei periaatteessa pitäisi olla suurta eroa, lähinnä ytimen versiolla on merkitystä. Eroja tulee sitten siitä, että jotkut jakelut integroivat huolellisemmin virallisen ytimen ulkopuolella olevat ajurit kuin toiset.
Nopeudesta en osaa sanoa kun se ei itselle ole mikään kynnyskysymys, itse käyttämäni jakelut toimivat riittävän nopeasti. Eri jakeluilla on vähän erilaiset painotusalueet ja jokaiselle on löytynyt niiden perusteella omat käyttäjäryhmät, ei voi sanoa universaalisti mikä jakelu on paras.
Eri jakeluilla suuri osa eroista johtuu erilaisista tavoitteista. Esimerkiksi Fedora ja Debian ovat selkeästi nimenomaan vapaisiin ohjelmiin keskittyviä jakeluita, eikä niiden oletusasennuksesta pitäisi löytyä lainkaan epävapaata materiaalia. Tämän saavuttamiseksi tällaise jakelut joutuvat tinkimään esimerkiksi laitteistotuesta jättäessän ei-vapaat laiteajurit pois.
Toiset jakelut tekevät kompromissin mieluummin ohjelmien vapauden osalta ja toimittavat myös ei-vapaita komponentteja, kuten laiteajureita ja suljettuja ohjelmia kuten Operan tai Skypen.
Tämän lisäksi jakeluita erottavat niiden tekemät tekniset ratkaisut esimerkiksi pakettienhallintajärjestelmän tai työpöytäympäristön osalta. Ubuntu painottaa Gnomea aika paljon, kun taas Suse ainakin aiemmin on ollut hyvin KDE-keskeinen. Kaikkiin suuriin jakeluihin kuitenkin taitaa saada kaikki suosituimmat ikkunamanagerit ja työpöytäympäristöt, kuten muutkin ohjelmat. Pakettienhallintaa ei ole mielekäs vaihtaa, mutta kyllä useimmissa jakeluissa on ihan toimiva ratkaisu käytössä.
Yksi tekijä on myös jakelun mukana toimitettavien ohjelmien uutuus. Fedora toimittaa julkaisuissaan kaikista ohjelmista mahdollisimman uudet versiot, kun taas Debianilla puoli vuotta sinne tai tänne ei ole niin justiinsa, kunhan kaikkia ohjelmia on testattu huolella ennen julkaisua. Tässä mielessä jakelun valinnalla on aika paljon merkitystä, mikäli todella haluaa ohjelmista joko mahdollisimman hyvin testatut tai mahdollisimman uudet versiot.
Itselleni tärkein jakelun määrittävä tekijä on tuo ensinmainittu, eli mukaan valittavien ohjelmien vapaus. Oletuksena en halua mitään ei-vapaata asennettavaksi, vaan asennan mieluummin tarvitsemani ei-vapaat palikat itse. Myös ohjelmien uutuus on yleensä ollut minulle tärkeämpää kuin järjestelmän äärimmäinen vakaus, mutta nykyään tulee kyllä ihan perus-Debianiakin käytettyä.
Itselläni on kolme asiaa jotka painavat distron valinnassa.
Työpöydän valinta. Jos distro tukee esim. vain kde työpöytää, en siitä jaksa kiinnostua koska gnome on enemmän mieleen. Mielummin silti mahdollisuus valita kumpi tahansa ja vaikkapa xfce vielä päälle.
Ohjelmien uutuus ei ole merkittävä. Mielummin myöhemmin ja vakaana kuin heti ja epävakaana.
Laitteistotuki. Vaikka nyt jo reilut 2v pelkkää linuxia käyttänyt (tasan yhtä distroa :D) niin taitaa se wintoosa vieläkin painaa takaraivossa. Maailman ärsyttävintä on kun laite ei toimi ja tutkimisen jälkeen löytää tiedon ettei ko. rautaa edes saa linuxissa toimimaan. Tiedän, pitäisi ottaa selvää etukäteen mutta kun pöljä on pöljä, vaikka linuxissa keittäisi
Voinko esim. juuri laitteistotuen kautta lähteä hakemaan merkittäviä eroja?