Ubuntu 9.04 vs Fedora 11 (peruskäyttäjälle)?

Jakelupaketit ja työpöytäympäristöt
1

Tilanne: paremman puoliskon (ei tietokone- eikä varsinkaan Linux-guru) vanhalle koneelle pitäisi asentaa peruskäyttöä varten jokin Linux-jakelu. Läppäri on IBM ThinkPad T41 1Gt muistilla. Omat kokemukseni Linux-jakeluista rajoittuvat töissä RHEL:iin ja kotona ennenmuinoin hiukan johonkin aikaisempaan Fedoraan.

Ubuntua päätin kokeilla koska googlettamalla sen vahvuudeksi mainitaan helppokäyttöisyys, ja sen väitetään olevan suosituin Linux-jakelu ainakin kodeissa. Kuitenkin kun nyt olen koittanut rinnakkain otsikon distroja, tarvitsen uskonvahvistusta miksi kannattaisi valita Ubuntu. Tarkoituksena ei ole aloittaa distro-sotaa, toivon vain ymmärtäväni distrojen eri puolia omassa tapauksessani. Alla hajanaisia ajatuksia mitä parin päivän mitättömällä käyttökokemuksella on jäänyt hanskaan:

  1. Fedora 11 tuntuu pyörivän kyseisessä läppärissä paljon sutjakkaammin kuin Ubuntu 9.04. Ainakin huomasin tämän Firefoxia käyttäessä, Ubuntu oli jostain syystä todella tahmainen 1Gt koneella. Vaatiiko Ubuntu selvästi enemmän muistia kuin Fedora, tai onko Ubuntussa vain paljon enemmän silmäkarkkia oletuksena päällä joka hidasti turhaan testikoneessa? Onko helppoja kikkoja Ubuntun nopeuttamiseksi? EDIT: Eipä tietenkään tullut mieleeni seurata resurssikäyttöä samalla kun ajan Firefoxia, sehän sen olisi paljastanut…

  2. Helppokäyttöisyys: pienellä kokemuksella en huomaa tässä mitään erityistä eroa. Pari pientä erillishuomiota:

  • HS:n sivuille ekaa kertaa mennessä tulee ilmoitus että pitää ladata Flash Player plugin jotta koko sivu näkyisi. Ubuntussa plugin asentui semi-automaattisesti (olisi onnistunut aloittelijaltakin), Fedorassa taasen kyseinen asennusyritys epäonnistui ja piti hakea sekä ajaa asennuspaketti erikseen, tosin suora linkki imutuspaikkaan tuli onneksi näkyville samointein. Piste Ubuntulle.

  • Asennusvaiheessa sain Fedorassa NTP:n heti toimimaan. Ubuntussa en onnistunut, valitti yrittäessäni ettei saa ajan automaattista hakua asennettua tms. hämärää? En tutkinut sen tarkemmin. Piste Fedoralle.

  1. Turvallisuus: Fedorassa pidin siitä että mukana tuli levyn kryptaus, eli konetta buutatessa kysyy erillistä salasanaa jota ilman Linukka ei lähde edes latautumaan. Onko Ubuntussa vakiona samaa, tai saako jostain helposti lisättyä? Ei koneella mitään valtiosalaisuuksia tallenneta, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Ubuntun asennusvaiheessa en ihan hokannut mitä käyttäjätunnusta ja salasanaa se haluaa edes määriteltävän. Fedorassa kävi selväksi että määritellään (eka) peruskäyttäjä salasanoineen, ja lisäksi kysyttiin rootille määriteltävää salasanaa.

Ubuntun asennusvaiheessa kysyttiin vain määriteltävää käyttäjätunnusta ja salasanaa, mutta nähtävästi root sai saman salasanan? Ainakin sama salasana kelpaa aina kun Ubuntu pyytää root-salasanaa ohjelmien asennusvaiheessa, tai sitten en vain ymmärrä miten Ubuntu toimii. No, saahan nuo käyttäjätunnukset ja salasanat muutettua jälkikäteen käsinkin.

Näillä huomioin kääntyisin Fedoran puoleen, mutta mitä Ubuntun vahvuuksia ja Fedoran heikkouksia minulta on mahdollisesti jäänyt huomaamatta?

EDIT: Mainitaan Ubuntun yhdeksi vahvuudeksi ehkä vielä se että siinä näytti olevan tuki paljon useammille aika eksoottisillekin kielille kuin Fedorassa, mutta tämä ei liene Suomessa merkitystä paitsi jos jollain on esim. thaimaalainen vaimo.

2

Linux-jakelun perusideanahan on paketoida Linux-ydin sekä muita (vapaita) ohjelmia toimivaksi käyttöjärjestelmäksi. Niiden väliset erot jäävät päivittäisessä käytössä yleensä melko pieniksi, esimerkiksi työpöytäympäristön valinnalla on tässä suhteessa huomattavasti suurempi merkitys.

Eroja löytyy pääasiassa jakeluiden asennusohjelmista, oletuksena asennettavasta ohjelmavalikoimasta, ohjelmien asetuksista, paketinhallinnasta, tarjolla olevista asetusohjelmista sekä oletusteemasta. Kuitenkin jos jakelut on suunnattu samantyyppiselle käyttäjäryhmälle, on näissäkin asioissa hyvin paljon päällekkäisyyksiä.

Ubuntu on toki sen tämän hetken suosituin työpöytäjakelu, mutta olisin valmis väittämään, että suurin osa sen suosiosta selittyy poikkeuksellisen onnistuneella markkinointikampanjalla.

Jos verrataan Ubuntua ja Fedoraa, niin kenties selkein ero niiden välillä on Ubuntun vapaamielisempi suhtautuminen epävapaisiin ohjelmiin. Esimerkiksi epävapaiden multimediakoodekkien ja joidenkin ajurien asennus sujuu Ubuntussa helpommin, koska ne löytyvät suoraan valikosta ilman tarvetta esimerkiksi epävirallisen pakettivaraston asennukseen. On toki olemassa tässä suhteessa vieläkin pidemmälle meneviä jakeluita, jotka tarjoavat laajaa valikoimaa epävapaita ohjelmia jopa kokonaan esiasennettuna.

Ubuntussa root-käyttäjä ei useimmista muista jakeluista poiketen ole oletuksena “päällä”, vaan sen sijaan hyödynnetään sudo-ohjelmaa antamaan pääkäyttäjän oikeudet. Tästä löytyy lisätietoa wikistä.

Koska harvat jakeluiden mukana tulevista ohjelmista ovat sidoksissa yhteen tiettyyn jakeluun, eivät myöskään niiden käännökset ole sitä. Erot rajoittuvat esim. asennusohjelmiin ja järjestelmänhallintatyökaluihin, jotka eivät ole kaikille jakeluille yhteisiä. Fedoran työkalut (joista suuri osa on käytössä muuallakin, mutta joiden kehitys tapahtuu silti Fedora-projektin hallinnoimana) on muuten suureksi osaksi käännetty myös thaiksi:
https://translate.fedoraproject.org/languages/th/collection/fedora/fedora-11/

Paras tapa valita jakelu on ilman muuta niiden kokeileminen itse. Eli lataa joukon jakeluita ja kokeilee, mikä niistä tarjoaa omalta kannalta parhaan kokonaisuuden. Tässä kannattaa muistaa, että monia asioita on mahdollista mukauttaa myös itse. Esimerkiksi monet asetusohjelmat saattavat olla asennettavissa paketinhallinnasta, vaikkeivät ne oletuksena mukana tulisikaan.

3

Kiitos inputista. Olen samaa mieltä että lopullinen päätös pitää tehdä omien kokemusten kautta, mutta halusin varmistaa teinkö Ubuntun kanssa mahdollisesti jotain väärin (liittyen esim. tahmaisuuteen 1Gt koneessa, tosin ei se kovasti tuntunut swäppäilevänkään, kunhan vain mietti kauan joka välissä ainakin Firefoxilla), ja onko jotain merkittävää eroa tuessa (tulevat korjaukset, jommankumman tuki/oheiskehitystyö hiipumassa tai muuta vastaavaa).

Nykyisen kokemuksen perusteella taidan mennä ainakin kyseisessä koneessa Fedoran kelkkaan, tuntuu olevan ihan ok.

4

[quote=“pb, post:2, topic:831”]Koska harvat jakeluiden mukana tulevista ohjelmista ovat sidoksissa yhteen tiettyyn jakeluun, eivät myöskään niiden käännökset ole sitä. Erot rajoittuvat esim. asennusohjelmiin ja järjestelmänhallintatyökaluihin, jotka eivät ole kaikille jakeluille yhteisiä. Fedoran työkalut (joista suuri osa on käytössä muuallakin, mutta joiden kehitys tapahtuu silti Fedora-projektin hallinnoimana) on muuten suureksi osaksi käännetty myös thaiksi:
https://translate.fedoraproject.org/languages/th/collection/fedora/fedora-11/[/quote]

Tuosta vielä sen verran että käsitykseni Ubuntun “laajemmasta kielituesta” tuli asennuksen aikaisista alkuvalikoista kaiketi liittyen sekä näppäimistökarttaan että käytettävään kieleen, jossa panin merkille että Ubuntussa taisi löytyä esim. thai ja monta suomalaisittan vieläkin eksoottisempaa vaihtoehtoa, Fedorassa vähemmän. Ehkä vain käsitin jotain väärin.

5

Tähän voi toki olla useita syitä ja Ubuntu saattoi olla tekemässä jotain “ylläpitotoimenpiteitä” (cron-työtä tai muuta automaattista, mikä hidastaa). Yksi suorituskykyeroja aiheuttava juttu voi olla se, että Fedorassa on tyypillisesti uudempia paketteja kuin Ubuntussa. Toisinaan siitä voidaan saada lisää lisää nopeutta, toisinaan uudet versiot voivat toki olla myös vanhoja ja koeteltuja hitaampiakin.

- HS:n sivuille ekaa kertaa mennessä tulee ilmoitus että pitää ladata Flash Player plugin jotta koko sivu näkyisi. Ubuntussa plugin asentui semi-automaattisesti (olisi onnistunut aloittelijaltakin), Fedorassa taasen kyseinen asennusyritys epäonnistui ja piti hakea sekä ajaa asennuspaketti erikseen, tosin suora linkki imutuspaikkaan tuli onneksi näkyville samointein. Piste Ubuntulle.

Flash on suljettua lähdekoodia, Fedoraan kuuluu ainoastaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Adobella on myös oma yum-repository Fedoraa varten, joten Flashin lisääminen ei ole kovin vaikeaa, jos pakettien ja repositoryjen idea on tuttu. Uusille Linux-käyttäjille tämä voi olla toki ongelma, mutta avoimeen koodiin keskittyminen on merkittävä juttu Fedora-projektille, siitä tuskin ollaan luopumassa.

6

Olen käyttänyt RedHat:ia jo kauan, ja kaikki Fedora-versiot ovat olleet koneilla (sitä ennen lukuisat avoimet, vapaat Red Hat -versiot). Ubuntukin on hyvin tuttu, koska ensimmäisestä Ubuntu versiosta (4.10) asti olen käyttänyt myös Ubuntua.
Ubuntun suosio perustunee aktiiviseen käyttäjäkuntaa ja esimerkiksi Ubuntu foorumi lienee aktiivisin Linux ja erityisesti Ubuntu -aiheiseen liittyvä foorumi meillä suomessa http://forum.ubuntu-fi.org/ . Ubuntulle lienee ollut tilaus, sillä se perustuu laajimmat ohjelmalähteet tarjoavaan Debian-jakeluun. Vakaan Debian-version hidas uusiutuminen on Ubuntussa korvattu nopealla kehitysyklillä eli 1/2 vuoden välein tarjotaan uusi Ubuntu-versio. Lisäksi Debianille tyypillinen LTS eli pitkän aikavälin versio on aina tarjolla niille, joille jakelun vakaus on tähdellisempää kuin päivittää konettaan ja ohjelmistojaan uusimmilla ohjelmaversioilla.
Fedora siis perustuu Red Hat Inc:in RHEL-jakeluun, ja toimii sen testipenkkinä. Fedoran “haittapuoli” on siis sen eri versioiden lyhyt tuki, joten voisi sanoa, että Fedora on päivitettävä seuraaviin versioihin ehkä turhankin usein. Toisaalta Fedora jatkuvasti tarjoaa uusimmat ohjelmaversiot ohjelmistaan, ja niitä päivitetään jatkuvasti. Fedorasta saatujen kokemusten pohjalta kehitetään kaupallista RHEL-versiota.

En tiedä, onko Ubuntu maailmanlaajuisesti aivan niin suosittu kuin meillä Suomessa, jossa mm. jo useat ATK-lehdet ovat jakaneet Ubuntun asennus ja Live-CD -versioita lukijakunnilleen. Ja esim. MikroPC teki oman muistitikulle tarkoitetun Live-CD -versionsa (perustuu muistaakseni jo vanhentuneeseen 7.10-versioon).
RedHat taas on perinteikäs Linux-jakelija aina jostakin vuoden 1994 tiimoilta, joten luulen sen jakeluversiot, RHEL ja Fedora yhä olevan hyvin suosittuja mm. Debianin ohella. Fedorasta on kehitelty myös minikoneisiin räätälöityjä versioita kuten Linpus Linpus Linux - Wikipedia . Linpus on siis ollut esiasennettuna ko. laitteisiin Windowssin vaihtoehtona tai sijaan. Samoin Kauko-Aasiassa on tukku muitakin merkittäviä Fedora-pohjaisia jakeluja.

7

Tämä jäi häiritsemään joten oli pakko testailla lisää ja hakea lisätietoa. Googlettamalla ubuntu firefox slow (+scrolling) löytyy kovin tutunkuuloisia kuvauksia jo vuosien takaa, esim. seuraava:

Eli system resources seuraamalla havaitsee että ainakin Firefoxia käyttämällä CPU usage hyppää 100%:iin, pitkiksikin ajoiksi. Muistinkulutuksesta ei ainakaan ole kyse, vapaana gigasta on vielä 80%. Ilmeisesti bugia ei ole vieläkään korjattu, missä sitten lieneekään, Firefoxissa kai. Kaikki päivitykset haettu Ubuntulle, Fedoralla tätä bugia ei ilmene. Testaan vielä josko esim. Opera pyörisi paremmin Ubuntulla. Suomalaisista saiteista tämä äärimmäinen hidastelu ilmenee esim. www.hs.fi

Eikös saitin muut Ubuntu-käyttäjät ole törmänneet samaan ongelmaan?

http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=ubuntu+firefox+slow+scroll&meta=&aq=0&oq=ubuntu+firefox+slow&fp=4f05c5322e55ab6c

8

Jaahas, ratkaisu sitten löytyi vihdoinkin. Netti oli täynnä vinkkejä, tämä oli se mikä minun tapauksessani toimi. Nyt Firefox toimii suht sutjakkaasti myös Ubuntulla. Ongelma ilmeni myös esim. Operalla.

FireFox and a even Epiphany were scrolling super slow on certain sites on my EEE PC 1000h. This was with both Ubuntu 8.04, and the 8.10 beta. One in particular was ign.com. It was almost unusable.

After a lot of digging, I found the key, at least for my situation.

In your xorg.conf file (/etc/X11/xorg.conf) add the follwing in the Device section.

Option “AccelMethod” “exa”
Option “MigrationHeuristic” “greedy”

From what I gather, “exa” is the new way for X to handle accerlation for intel chips. What I know for sure, is that my firefox scrolls nice and fast again, and alot of other wiered graphical anomalies with compiz have stopped happening alltogether.

I am happy!

9

Juuri näin. Fedora on 100% open source toisin kuin Ubuntu.

Itse pidän Fedorasta enemmän, vaikka kannettavassani onkin Ubuntu (ja kaikissa muissa koneissa Fedora).

10

Ei aivan sataprosenttista, Fedoran mukana tulevat firmware-paketit (/lib/firmware/) eivät ole sen paremmin avointa lähdekoodia kuin vapaita ohjelmiakaan.

http://fedoraproject.org/wiki/FreeSoftwareAnalysis/FSF

11

Tämä taitaa olla sellainen ikuinen kiistan aihe. Kannattaa kuitenkin muistaa, että firmwareja suoritetaan laitteissa, joihin ne ladataan, ei itse pääsuorittimella. Vastaavasti esimerkiksi vapaita BIOSeja on kovin vähän saatavilla, joten jos halutaan aivan täysin vapaita olla, niin vaikeaksi menee tämä tietokoneiden käyttö. Minä en näe suljetun firmwaren käyttöä suljetun softan käyttämisenä, koska firmis on tavallaan osa sitä laitetta, FSF saattaa olla asiasta eri mieltä toki.

Jos nyt välttämättä haluaa eroon niistä firmiksistä, niin Fedorassa voi poistaa paketin kernel-firmware (tai tehdä oman spinin, jossa sitä ei ole ollenkaan mukana).

12

Itse olin taannoin vastaavassa tilanteessa kun asensin siskolle kierrätysosista kokoon ruuvatun ThinkPadin. Distroksi tuli Fedora siitä yksinkertaisesta syystä, että tiesin olevani siitä eteenpäin (etä)tukihenkilö, joten laitoin distron, jota itse käytän ja tuen työpaikalla. Varmaan suurta eroa Ubuntuun ei käytännössä ole, mutta puhelimessa on paljon helpompi selvittää ongelmia, jos voi tehdä täsmälleen samoja liikkeitä omalla koneella. Tosin hänen systeeminsä on aseteltu suomenkieliseksi ja itse en ole koskaan käyttänyt mitään desktop-ympäristöä suomenkielisenä (ei-Linuxit mukaan lukien), joten sanasto on ollut pari kertaa pahasti hukassa. Koneessa on konfiguroituna Fedoran repojen lisäksi RPM Fusion ja Adoben repo. Automaattiset päivitykset eivät ole koskaan aiheuttaneet muuta ongelmaa kuin että muistaakseni kerran kernel-päivitys veti äänien oletusvolyymit nollaan, mitä käyttäjä ei osannut epäillä äkillisen mykkyyden syyksi eikä käydä vääntämässä volyymeja taikaisin kuuluville.

Koneessa on hyvin vanha ATIn näytönohjain, ja siinä uusien Fedora-versioiden Radeon-ajuri myös tahmaa pahasti, ellei xorg.conffissa erikseen asettele 2d-kiihdytystä sopivasti. Ongelma on siis samantyyppinen kuin ensimmäisessä viestissä mainittu Ubuntun tahmailu. Ts. tämmöiset ongelmat taitavat osua kohdalle kun koneen komponentit ja distron versio ovat juuri oikeat, oli distro sitten mikä tahansa.