Varmuuskopiointi ja ulkoinen kovalevy

Otsikossa tuo osa ulkoinen kovalevy viittaisi mielestäni oheislaitteisiin joten siitä syystä valitsin tämän alueen tälle viestille. Sitten asiaan.
Eli himasta löytyy tallennuskapasiteetiltaan teran kokoinen usb-kovalevy mitä olen tähän asti käyttänyt siihen että tallennan siihen varmuuskopioita yhdeltä linux-koneelta. Edelleen olisi suurin osa siitä terasta käyttämättä. Lisäksi olen siirtynyt linux-käyttäjästä mac-käyttäjäksi. Nyt kiinnostaisi käyttää tuota usb-kovoa macin tiedostojen varmuuskopiointiin.

Tässä on vaan sellainen juttu että tuossa varmuuskopiointiratkaisussa on nojattu varsin paljon linux-spesifisiin juttuihin joten ihan noin vain ei tuota kovoa voi mac-puolella ottaa käyttöön. Tarkempana syynä 900 gigan ext3-osio mikä asuu lvm:n päällä . Mitä osx:n kanssa olen kokeillut tuota kovoa niin kyseinen käyttis tarjoaa vaihtoehdot ignore ja eject.

Eli pitäisi järjestää kovolle tilaa hfs-osiota varten jotta osx voisi sitä käyttää.
Brutaalein tarkaisu olisi poistaa se “physical volume for LVM” -osio usb-levyn osiotaulusta ja sitten vaan hfs-osio tilalle ja formatoimaan.
Mieluummin kuitenkin pitäisin ne linux-varmuuskopiot saatavilla jos niitä vaikka sattuisikin joskus tarvitsemaan.

Eli pitäisi suorittaa 3-vaiheinen operaatio:

  1. ext3-osion kutistus
  2. logical volume:n + volume groupin + physical volumen kutistus
  3. osiotaulun muuttaminen

. Olen tässä jo alustavasti googlella etsinyt aiheesta.
Ext3-tiedostojärjestelmän kutistamisesta löytyi seuraavia sivuja:

http://www.microhowto.info/howto/reduce_the_size_of_an_ext2_ext3_or_ext4_filesystem.html

http://www.davidodwyer.com/content/howto-shrink-ext3-partition-lvm-free-available-extents

. Kävi mietityttämään 1 asia:ensiksi mainitussa linkissä oli tuo “tune2fs -O ^has_journal /dev/sda1” - loitsu, seuraavissa 2 ei ole. Uskaltaisiko olettaa että näin 2010-luvulla tuo tune2fs ei ole enää välttämätön?
Muistaakseni 2011-2012 hujakoilla tuolle usb-levylle tein sen ext3-osion(ja volume groupin) sikäli kuin sillä on merkitystä.

Ja sitten ext3-osion kutistuksen jälkeen sitten lvresize ja pvresize niin homma on sillä selvä?

Ja siis toivottuna lopputuloksena se että jatkossa siltä usb-levyltä löytyisivät sekä osx- että linux-varmuuskopoit kumpikin omalta osioltaan siten että niihin molempiin pääsee tarvittaessa käsiksi ja vkopiot siis käyttökelpoisia.
Uuden kovon ostokin tietty kävi mielessä mutta mieluummin käyttäisin tuota olemassaolevaa kuin ostaisin uuden…

Tuo edellinen tarina tiiviimmässä muodossa:

onko tuo “tune2fs -O ^has_journal /dev/sda1” - loitsu tarpeellinen ext3-tiedostojärjestelmää kutistettaessa vai riittääkö nuo “e2fsck+resize2fs”?

Tai siis meneekö sen ext3-osion sisältö pilalle jos tune2fs:n jää ajamatta ennen noita muita komentoja?

Tiedostojärjestelmällä ei ole mitään merkitystä, jos haluat tallentaa dataa sopivasti pakaten levyosiolle. Edellytys toki sille, että myös MAC-koneesi hanskaa ko. tiedostojärjestelmän, jolla palautettava pakattu varmuustallennus on tarjolla.
Koskapa Linux.fi käsittelee pääosin Linux-järjestelmää, ei kysymys MAC:stä ole kovin keskeinen. OSX ei ole Linux.

Tiedostojärjestelmällä ei ole mitään merkitystä, jos haluat tallentaa dataa sopivasti pakaten levyosiolle. Edellytys toki sille, että myös MAC-koneesi hanskaa ko. tiedostojärjestelmän, jolla palautettava pakattu varmuustallennus on tarjolla.
Koskapa Linux.fi käsittelee pääosin Linux-järjestelmää, ei kysymys MAC:stä ole kovin keskeinen. OSX ei ole Linux.[/quote]

Tämä asia kyllä liittyy linuxiin. Esimerkiksi sitä kautta että tuota ulkoista kovalevyä on aiemmin käytetty linux-varmuuskopiointiin.
Ja nyt on tilanne että pitäisi tuo linux-varmuuskopiointiin käyttämäni osio saada kutistettua jotta saadaan vapautettua tilaa muihin asioihin. Tuo linux-varmuuskopiointiin käytetty osio sisältää siis ext3-tiedostojärjestelmän mikä, kun viimeksi tarkistin, on linux-spesifinen asia.
Samoin se miten ext3-osio kutistetaan on käsittääkseni kanssa vahvasti linux-asiaa. Ja tuo lvm, minkä päällä se ext3-osio asuu, on myös linuxiin liittyvä juttu.

Ja siis jos haluan ne vanhat tiedostot ulkoisella kovalevyllä säilyttää, EN voi tehdä niin että ihan noin vain muutan osiotaulusta sen “physical volume for lvm” - osion kokoa ja that’s it. Käsittääkseni se volume groupilla “asuva” ext3-osio pitäisi ensin kutistaa. Ja sen jälkeen pitäisi se volume group kutistaa. Ja sen jälkeen vasta kannattaa käydä ulkoisen kovon osiotaulua muuttelemaan.

Miksikö lvm on mukana kuvioissa? Historialliset syyt/vaikutti aikoinaan hyvältä idealta.
Jos nyt alkaisin jotain varmuuskopiointisysteemiä virittelemään ihan tyhjästä niin ohittaisin kokonaan lvm-hommat.

Ja miksi osiotauluun pitäisi koskea? No koskapa se pv(physical volume) syö suurimman osan siitä terasta niin ei sille kovolle mitään käyttökelpoisen kokoista osiota mahdu luomaan.
Ja sen ext3-osionkin koko on semmoiset 900 gigaa mistä ainakin 50% käyttämättä ellei enemmän. Että houkuttelisi sitä tyhjää tilaa hyödyntää.

Siis:ulkoinen kovo(1 Tb) → osiotaulu → pv ( > 900 gigaa) → volume group → lv → ext3(900 gigaa, yli puolet tyhjää) .

Sitten täytyy ottaa osx puheeksi sen verran että kun kyseisen käyttiksen puolelta kokeilin em. kovoa niin saamani vaihtoehdot olivat eject ja ignore. Tämä viittaisi siihen että osx ei tuota linuxin lvm:ää ymmärrä. Eli ext3-osiolle ei ole pääsyä osx:n puolelta vaikka tiedostojärjestelmä-ajuri löytyisikin.

Joten ratkaisut olisivat joko a) raivataan usb-kovolle tilaa hfs- tjsp. osiolle b) varmuuskopioidaan osx-matskut jollekin toiselle kovolle.

Alan vähitellen taipua sille kannalle että olisikohan vaihtoehto b) sittenkin parempi…

Kai tuon ext3-osion kutistamis-asian voisi testata edelleen mutta jonkin vähemmän oleellisen datan kanssa.