Eee pc ja Zyxel WLAN [RATKAISTU]

Nyt kun tänne tuli rekisteröidyttyä, niin kysynpä toistakin asiaa.

Eee pc on niin pieni, että sen perässä ei huvittaisi laahata netin kaapelia. Sitä vartenhan on WLAN. Mutta kun Windowsissa hyvin toiminut Zyxel hv 600 on tässä Linuxissa niin kovin hidas. Muuten kyllä toimii, paitsi pätkäsee sivujen latauksen kesken poikki. Pitää melkein aina ladata sivu kahteen tai kolmeen kertaan, ennen kuin saa sen kokonaan tulemaan. Johdollisena kyllä toimii ongelmitta!

Mitkään asettelut eivät tunnu vaikuttavan: salaustyyppi, avaimen pituus, MAC-suodatus päällä tai pois. Kaikki muutkin temput on käyty läpi. Onko toisilla kokemuksia: pitääkö sen WLANin toimia myös Linuxilla? Pitääkö ostaa muun merkkinen WLAN tukiasema?

Nythän on tilanne niin ikävä, että muissa WLAN-verkoissa ei voi mennä kokeilemaan, koska se on :slight_smile: rikos! Ja kyllähän se kotiverkko on saatava pelaamaan kuitenkin.

Tukiaseman kannalta ei pitäisi olla väliä, millä käyttöjärjestelmällä pyörivä kone siihen on yhteydessä. Ongelma toisin sanoen liittynee tietokoneessa olevan wlan-sovittimen ajuritukeen tai asetuksiin.

Kiitos vastauksesta.

Kyllä minäkin olen siihen tulokseen tullut, että koneen WLAN sovittimen jokin juttu tässä tökkii. Vieressä on vanhempi, niinikään Asusin vakioläppäri, ja siinä on melkein saman mallin sovitin. Se toimii suht hyvin winukan alustalta. Joten mieleen tulee kysymys: Voisiko olla niin, että Linuxin ajuri tälle “kenttäradiolle” ei olekaan paras mahdollinen? Ja seuraava kysymys: Miten saisi pyydystettyä jostain paremman ajurin? En minä nyt kuitenkaan ala mitään Windowsia tämän takia käyttää… Höh. WLAN on kuitenkin oleellinen ominaisuus näissä pikkuläpysköissä, joten jospa jollakin kokeneella Linux-käyttäjällä olisi antaa vinkki: mistä se ajuri?

Minulla ei ole tuota laitetta, mutta noin yleisesti miniläppärien ongelmana on, että niiden mukana toimitettavat jakelut ovat jo valmiiksi kovin vanhentuneita. Koneen saattaisi siis saada toimimaan asentamalla jonkin uudemman jakeluversion. Toisaalta erityisesti Eeepc 901:n ongelmana on, että wlan-ajuri ei ilmeisesti ole mukana kernelissä, vaan se täytyy asentaa erikseen, joten langaton verkko ei luultavasti suoraan toimi monilla Linux-jakeluilla.

Ubuntun wiki ei tällä hetkellä toimi, mutta Google antoi sen verran tietoa, että Ubuntuihin pitäisi ilmeisesti asentaa erityisesti eeepc:tä varten tehty kernel-paketti täältä: http://www.array.org/ubuntu/.

Fedoran eeepc-ohjeet ovat täällä: http://fedoraproject.org/wiki/EeePc#Eee_PC_90x.2F1000_Series. Niiden mukaan langattoman verkon saa toimimaan asentamalla paketin [tt]akmod-rt2860[/tt] RPM Fusion -pakettivarastosta.

Kiitos vastauksesta.

Millähän konstilla sen saisi urkittua, mikä WLAN ajuri tässä tällä hetkellä on? Jokuhan tässä on, koska joten kuten toimii. Pätkii vaan inhottavasti, varsinkin jos on vähänkin isompi tiedosto, vaikka hesarin näköislehti, jonka lukeminen ei onnistu tällä laitteella lainkaan.

Tässä on sama juttu, kuin tuon tulostimen ajurin kanssa. Olen kovin epäluuloinen mennessäni sinne komentoriville. Luin kyllä Linux.fi sivustolta sinänsä hyviä ohjeita komentorivin käytöstä, mutta niistä en saanut juuri mitään käytännön apua. Kun oikean rivin onnistuisi sinne tekemään, niin luulisi sieltä ajurin nimenkin löytyvän.

Sitten kun ja jos se on vanhentunut ajuri. pitäisi tietää kuinka se modernisoidaan? En noista linkeistä saanut selvää, mikä siellä olisi oikea paikka ladata sellainen rt 2860?

[tt]lsmod[/tt]-komento näyttää, mitä moduuleita (ajureita) kerneliin on ladattuna. Erityisesti tuota ajuria varten voisi kokeilla lsmod|grep rt2860

Sitten kun ja jos se on vanhentunut ajuri. pitäisi tietää kuinka se modernisoidaan? En noista linkeistä saanut selvää, mikä siellä olisi oikea paikka ladata sellainen rt 2860?

Tähän olen vähän huono vastaamaan, kun minulla ei ole kokemusta tuosta Xandros-jakelusta eikä näistä Ralinkin ajureista. Itse näkisin sellaiset vaihtoehdot, että voi joko asentaa jonkin muun jakelun, kuten Ubuntun tai Fedoran, ja siihen sopivan kernelin tai moduulipaketin. Ralinkin uudempia ajureita voi myös yrittää kääntää lähdekoodista ja asentaa ne. Ajurien lähdekoodi näyttäisi olevan ladattavissa täältä: http://www.ralinktech.com/ralink/Home/Support/Linux.html

Olisi tietysti hyvä jos foorumilla sattuisi olemaan vaikka joku muukin kyseisen koneen omistaja ja hieman lisää kokemuksia siitä, miten wlan toimii tuossa koneessa ja millä ajureilla.

Tuota lsmod komentoa kokeilin ja se antoi vastaukseksi:
rt2860sta 500312 o
Tarkoittaako tuo, että täällä sellainen ajuri on ja tuon kokoinen?

[quote=“hajakenttä, post:7, topic:645”]Tuota lsmod komentoa kokeilin ja se antoi vastaukseksi:
rt2860sta 500312 o
Tarkoittaako tuo, että täällä sellainen ajuri on ja tuon kokoinen?[/quote]

Se tarkoittaa sitä, että ladattuna (eli siis käytössä) on tuon niminen ajurimoduuli. rt2860 on erään Ralinkin valmistaman WLAN-piirisarjan mallinimi.

Sitten sen langattoman pitäisi toimia ainakin ajurinsa puolesta. Modernimpaa ei sitten kai tähän hätään ole.

Fedoran eeepc-ohjeet ovat täällä: http://fedoraproject.org/wiki/EeePc#Eee_PC_90x.2F1000_Series. Niiden mukaan langattoman verkon saa toimimaan asentamalla paketin akmod-rt2860 RPM Fusion -pakettivarastosta.

Täytynee etsiä sitten jotain vikaa asetuksista. Olen kyllä mielestäni jo käynyt niistä läpi kaikki vaihtoehdot. Tämähän ei ole kokonaan poikki, vaan hidastelee isojen sivujen latautumisessa, ikään kuin jättää latautumisen kesken sattumanvaraisina ajanhetkinä. Voisin kuvitella, että pieni tietomäärä ehtii mahtua siihen aikaikkunaan, mutta pitempi lataus ei. Onkohan se jostain virheenkorjausrutiinista kiinni?

Tuossa vieressä on vanhempi windows kone, ja samaa tautia on senkin wlanilla, mutta ei läheskään niin pahasti. On muuten myöskin Asus ja Ralink.

Onkohan se yleinen ilmiö, että langaton takkuilee enemmän kuin langallinen? Vaadinko vaan tekniikalta mahdottomia? Miksi nyt hesari pitäisi voida lukea wlanin varassa, :o saahan sen valmiiksi printatulla paperillakin?

WLAN-yhteyksillä on pidemmät vasteajat kuin langallisilla. Eli siis vaikka olisi hyväkin ajuri ja nopea yhteys (kilotavua sekunnissa), niin hieman tahmaiselta se saattaa silti tuntua.

Nyt kun Vappu on lusittu, palailen taas asialle.

WLANin toiminta on tällaiselle miniläppärille kovin tärkeä. Tämähän on liikkuva kommunikaatioväline. Voisiko olla niin, että se ei toimi yhtään paremmin millään muullakaan Linux jakelulla? Latasin verkosta Ubuntun miniläppäreille tarkoitetun jakelun, sen asennuksessa vaan on sellainen ongelma, että en löydä mistään sitä ohjelmaa, joka tekee USB tikusta asennustikun. Siihen on linkki latauohjeiden sivulla:

“Lataa ensin ohjelma osoitteesta http://ppa.launchpad.net/ogra/ubuntu/pool/main/u/usb-imagewriter/usb-imagewriter_0.1-1~ppa1_all.deb

Mutta tuosta linkistä ei pääse mihinkään. Olisiko jollain tiedossa parempi?

Niin… Se WLAN toimii kyllä ja vieläpä nopeastikin, mutta se jotenkin pätkii. Lataus pysähtyy sattumanvaraisin välein. Joskus latautuu koko sivu kerralla, mutta pikemiin sääntö kuin poikkeus on, että sivu pitää tilata kaksi tai kolme kertaa. Raskaimmat sivut, kuten samomalehdet, eivät lataudu koskaan kokonaan. Asia ei korjaantunut, vaikka palautin käyttäjärjestelmän palautuslevyltä ja hain kaikki uusimmat päivitykset. Vika on sitä luokkaa, että se tekee laitteesta käyttökelvottoman.

Lisäksi vielä paljastui “mokkulakaupassa”, että nettitikut ja muut 3G laitteet eivät myöskään toimi tässä laitteessa. Yhteyttä vaan ei saanut millään konstilla syntymään, vaikka kyseinen ikkuna avautui ja näytti, että kenttääkin on. Windowsilla ne toimivat, niin kuin WLANkin.

[quote=“hajakenttä, post:11, topic:645”]Nyt kun Vappu on lusittu, palailen taas asialle.

WLANin toiminta on tällaiselle miniläppärille kovin tärkeä. Tämähän on liikkuva kommunikaatioväline. Voisiko olla niin, että se ei toimi yhtään paremmin millään muullakaan Linux jakelulla? Latasin verkosta Ubuntun miniläppäreille tarkoitetun jakelun, sen asennuksessa vaan on sellainen ongelma, että en löydä mistään sitä ohjelmaa, joka tekee USB tikusta asennustikun. Siihen on linkki latauohjeiden sivulla:

“Lataa ensin ohjelma osoitteesta http://ppa.launchpad.net/ogra/ubuntu/pool/main/u/usb-imagewriter/usb-imagewriter_0.1-1~ppa1_all.deb

Mutta tuosta linkistä ei pääse mihinkään. Olisiko jollain tiedossa parempi?[/quote]

Seuraa ohjetta:
https://help.ubuntu.com/community/Installation/FromImgFiles

commandline interface toimii hyvin:
Command Line Interface
Download the desired .img file
Open a terminal and insert your flash media
Look at the output of dmesg | tail -20 to determine the device node assigned to your flash media (e.g. /dev/sdb)
Run sudo umount /dev/device/node
Run sudo dd if=/path/to/downloaded.img of=/dev/device/node bs=1M
Remove your flash media when the command completes

loppukomenttina /dev/device/node on esim /dev/sdb

No siitähän se sitten on tehtävä, komentorivitä.

Vielä joudun kysymään, että miten voin päätellä sen laitenimen tikulle? Tein ohjeen mukaan ja sain 20 riviä koodia, mutta missään ei ole tekstiä: dev/sda tai sdb, mutta monessa paikassa on sdc, kuten “sdc: Write Protect is off”. Myöskin siinä yhdellä rivillä sanotaan sdc: Kingstonin olevan 8 Gikainen, kuten se tikku onkin.Onko sis niin, että tikun laitenimi on: /dev/sdc? Tästähän kovasti varoitellaan olemaan ehdottoman varma, ettei mitään levyjä mene sutturalle.

[quote=“hajakenttä, post:13, topic:645”]No siitähän se sitten on tehtävä, komentorivitä.

Vielä joudun kysymään, että miten voin päätellä sen laitenimen tikulle? Tein ohjeen mukaan ja sain 20 riviä koodia, mutta missään ei ole tekstiä: dev/sda tai sdb, mutta monessa paikassa on sdc, kuten “sdc: Write Protect is off”. Myöskin siinä yhdellä rivillä sanotaan sdc: Kingstonin olevan 8 Gikainen, kuten se tikku onkin.Onko sis niin, että tikun laitenimi on: /dev/sdc? Tästähän kovasti varoitellaan olemaan ehdottoman varma, ettei mitään levyjä mene sutturalle.[/quote]

Anna vaikkapa komento

ja kopio sen tuottama teksti tänne, niin voidaan varmistua asiasta.


Vielä kun tietäisi, miten sitä koodia kopioidaan tuohon omaan paikkaansa?? Sitä tuli kyllä sen verran paljon, että en tahtoisi sitä uudelleen kirjoittaa kaikkea, varsinkin jos siihen on helpompikin konsti, kuten otaksun.

Vielä kun tietäisi, miten sitä koodia kopioidaan tuohon omaan paikkaansa?? Sitä tuli kyllä sen verran paljon, että en tahtoisi sitä uudelleen kirjoittaa kaikkea, varsinkin jos siihen on helpompikin konsti, kuten otaksun.

Leikepöytää käyttämällä, eli “maalaamalla” teksti hiiren osoittimella ja painamalla hiiren molempia näppäimiä samanaikaisesti (tai vaihtoehtoisesti hiiren keskimmäistä näppäintä tai rullaa) sen ruudun kohdalla, minne haluaa sen tekstin liittää.

http://linux.fi/wiki/Hiiri

Koitetaanpa uudelleen.

/home/user> mount; ls -l /dev/sd*; fdisk -l /dev/sdc rootfs on / type rootfs (rw) /dev/sda1 on /.ro type ext2 (ro) /dev/sda2 on /.rw type ext3 (rw,noatime,data=ordered) none on / type aufs (rw,xino=/.rw/.aufs.xino,br:/.rw=rw:/.ro=ro) proc on /proc type proc (rw) sysfs on /sys type sysfs (rw) devpts on /dev/pts type devpts (rw) tmpfs on /dev/shm type tmpfs (rw) tmpfs on /media type tmpfs (rw) tmpfs on /tmp type tmpfs (rw) /dev/sdb1 on /home type ext3 (rw,noatime,data=ordered) usbfs on /proc/bus/usb type usbfs (rw) /dev/sda1 on /ro type ext2 (ro) brw-rw---- 1 root disk 8, 0 2002-01-01 07:35 /dev/sda brw-rw---- 1 root disk 8, 1 2007-04-26 23:54 /dev/sda1 brw-rw---- 1 root disk 8, 2 2002-01-01 02:08 /dev/sda2 brw-rw---- 1 root disk 8, 3 2001-12-31 21:59 /dev/sda3 brw-rw---- 1 root disk 8, 5 2007-05-01 17:47 /dev/sda5 brw-rw---- 1 root floppy 8, 16 2002-01-01 07:03 /dev/sdb brw-rw---- 1 root floppy 8, 17 2002-01-01 07:03 /dev/sdb1 brw-r--r-- 1 root root 8, 18 2002-01-01 07:03 /dev/sdb2 brw-rw---- 1 root floppy 8, 32 2009-05-03 16:45 /dev/sdc brw-rw---- 1 root floppy 8, 33 2009-05-03 16:45 /dev/sdc1 brw-rw---- 1 root floppy 8, 34 2002-01-01 02:02 /dev/sdc2 brw-rw---- 1 root floppy 8, 35 2002-01-01 02:02 /dev/sdc3 brw-rw---- 1 root floppy 8, 36 2001-12-31 21:42 /dev/sdc4 bash: fdisk: command not found

No tulihan se sieltä.

[quote=“hajakenttä, post:17, topic:645”]/home/user> mount; ls -l /dev/sd*; fdisk -l /dev/sdc rootfs on / type rootfs (rw) /dev/sda1 on /.ro type ext2 (ro) /dev/sda2 on /.rw type ext3 (rw,noatime,data=ordered) none on / type aufs (rw,xino=/.rw/.aufs.xino,br:/.rw=rw:/.ro=ro) proc on /proc type proc (rw) sysfs on /sys type sysfs (rw) devpts on /dev/pts type devpts (rw) tmpfs on /dev/shm type tmpfs (rw) tmpfs on /media type tmpfs (rw) tmpfs on /tmp type tmpfs (rw) /dev/sdb1 on /home type ext3 (rw,noatime,data=ordered) usbfs on /proc/bus/usb type usbfs (rw) /dev/sda1 on /ro type ext2 (ro) brw-rw---- 1 root disk 8, 0 2002-01-01 07:35 /dev/sda brw-rw---- 1 root disk 8, 1 2007-04-26 23:54 /dev/sda1 brw-rw---- 1 root disk 8, 2 2002-01-01 02:08 /dev/sda2 brw-rw---- 1 root disk 8, 3 2001-12-31 21:59 /dev/sda3 brw-rw---- 1 root disk 8, 5 2007-05-01 17:47 /dev/sda5 brw-rw---- 1 root floppy 8, 16 2002-01-01 07:03 /dev/sdb brw-rw---- 1 root floppy 8, 17 2002-01-01 07:03 /dev/sdb1 brw-r--r-- 1 root root 8, 18 2002-01-01 07:03 /dev/sdb2 brw-rw---- 1 root floppy 8, 32 2009-05-03 16:45 /dev/sdc brw-rw---- 1 root floppy 8, 33 2009-05-03 16:45 /dev/sdc1 brw-rw---- 1 root floppy 8, 34 2002-01-01 02:02 /dev/sdc2 brw-rw---- 1 root floppy 8, 35 2002-01-01 02:02 /dev/sdc3 brw-rw---- 1 root floppy 8, 36 2001-12-31 21:42 /dev/sdc4 bash: fdisk: command not found [/quote]

sda ja sdb ovat selvästi järjestelmän käytössä, ja jos muistitikku kerran on kiinni koneessa niin sen täytynee olla sdc.

Pientä kummastusta tosin herättää, että sdc on jaettu useaan eri osioon (sdc1, sdc2, sdc3, sdc4). Mikä lienee muistitikun valmistajalla ollut tuossa ajatuksena?

Kiitos neuvoista!

Nyt koitan muodostaa sen asennustikun. Uskoisin sen onnistuvan, koskapa tässä ollaan jo komentoriviä komennettu kuin vanha tekijä konsanaan. Jos homma toimii, tulen taas palstalle kertomaan terveisiä, sitten toivottavasti Ubuntun alustalta.

JESHHH!

Onnistuihan se ihan ohjesäännön mukaisesti. Asennus USB-tikku syntyi komentoriviltä aivan ohjeiden mukaan. Aika pitkään sitä dataa siirtyi, peräti pari minuuttia. Kun käynnistin koneen tikku paikallan, alkoi asennus aivan sen netissä olevan mallin mukaisesti. Tässä nyt opettelen Ubuntun saloja. WLAN yhteyttä en vielä osannut muodostaa, siinä on kai kohotettava tietämyksen tasoa. Muut osat tuntuisivat toimivan.

Tuon WLANin suhteen näyttää vähän huonolta se, että tämän järjestelmän testaus ei ottanut kantaa langattoman sovittimen olemassaoloon, erhernetin vain. Toisaalta, langattoman merkkivalo sytyy bootissa (se ei kyllä reagoi mitenkään omaan näppäimeensä) ja irroitettaessa verkon kaapeli, ilmaantuu langattoman kuvake ja sen päällä ruksi. Mutta kunhan nyt yritän syöttää verkkonimen ja avaimen uudelleen ja ehkä oikeisiin paikkoihin, niin ehkäpä tilanne muuttuu.

Aivan uutena Ubuntun käyttäjänä, ensivaikutelma on oikein myönteinen. Aion joka tapauksessa opetella tämän ihan jo yleissivistyksenkin vuoksi.

Ihan varmasti roikun tällä palstalla kyselemässä milloin mitäkin, mutta nyt jo tässä vaiheessa LÄMPIMÄT KIITOKSET teille kaikille.