Mistä työpöytäympäristöstä pidät eniten?

Mulla yleensä noi ohjelmat käynnistyy Alt+F2 painamalla ja ohjelman nimen alkua kirjoittamalla, tempun täydennän Enterin painalluksella. KDE4:ssä oon tehnyt parisen käynnistintäkin, nehän ei siis varsinaisesti työpöydällä ole vaan ne saadaan nappia painamalla ikkunoiden eteen ja sitten hiirellä klikkaa ohjelman käyntiin. Toi ohjelmavalikko on mulla samantapainen kuin Gnomessakin mulla ennen oli, eli ohjelmat on ryhmitelty mm. graphics, multimedia, internet yms.

Eerolle, että enpä väittänytkään, että kde:ssa ei olisi hyviä softia:) Konqueror on ainakin sftp:n käyttöön 100x kertaa parempi kuin komentorivin sftp. Tietysti ottaako työpöydän softat kuuluvaksi työpöytään vai ei, niin siitähän se riippuu. Itse mielummin jaottelen softat ja käyttöliittymän erilleen, sillä linuxissa voi noita softia käyttää missä vaan ikkunamanagerissa/työpöytä-ympäristössä.

Kde-projektista tulee mielestäni joka tapauksessa eniten hyviä sekä loistavia ohjelmia, vaikkakin yksi käyttöliittymän kummajainen on tullut eteen. Amarok esimerkiksi ei sulkeudu ikkunan ruksista, vaan se katoaa “trayhin”, joka on mielestäni todella kummallinen toimintamalli ainakin oletuksena. Xorgissa on sitä varten virtuaaliset työpöydät, ettei softia tarvitse jemmata mihinkään. Jos ei omista tray-systeemiä, niin tuon ohjelman saa esille vain komentoriviltä. Tuntuisi olevan harmillisen yleinen tuo logiikka nimenomaan kde-softissa, ainakin akregator toimii niin. Saanut muutamia kertoja ärräpäät lentämään, kun sulkiessa ohjelman se ei sulkeudukkaan. Itsellä tälläkin hetkellä 8 työpöydää, joista 4 vapaana, joten miksi ihmeessä pitäisi softia jemmata trayhin? Itse pidän tuota tray-ikonia kivana lisänä kyllä, mutta varsinaisena tarpeellisena asiana käyttöliittymän kannalta en.

Minä olen iloinen sekakäyttäjä. Käytössä on tällä hetkellä Gnome, XFCE ja LXDE. KDE:n käyttöönkään ei minulla ole henkisiä esteitä, ehkä 4.2:n kypsyttyä sekin ilmestyy johonkin koneeseen :slight_smile: Eli en äänestänyt mitään.

Gnome toimii ehkä helpoiten, ainakin Ubuntulla
KDE:llä on mielenkiintoinen softavalikoima
XFCE hiukan vanhempiin koneisiin hyvä peruspaketti tai uusiin lisää vauhtia.
LXDE vielä vanhempiin koneisiin, kivanoloinen tämäkin, vaatii enemmän virittelyä. Uudet koneehan lentävät tällä.

On kiva, että on näitä hyviä vaihtoehtoja.

T:Jallu59

Kyseinen ikkunamanageri muodostaa lähestulkoon koko työpöytäympäristöni, joten arvelin sen olevan edes mainitsemisen arvoinen. :slight_smile:

[quote=“jmp, post:44, topic:137”][quote author=ilborg link=topic=110.msg2403#msg2403 date=1229919580]
xmonad onkin ikkunamanageri, ei työpöytäympäristö:) Eipä siinä mitään, suurimmat innovaatiot kuitenkin on jossain muualla kuin työpöytäympäristöissä.[/quote]

Kyseinen ikkunamanageri muodostaa lähestulkoon koko työpöytäympäristöni, joten arvelin sen olevan edes mainitsemisen arvoinen. :)[/quote]

KDE 4.2 tuli ulos, ehkä se pelastaa maailman.


Eero

Olen 83 v. kahden koiran yksinhuoltaja leskiukki. Tunnen itseni niin vanhaksi että voin tehdä just sitä mistä tykkään. Niinpä kokeilen kaikkia niitä linux-jakeluja joita mainitaan eri Linux-makasiineissa kuten esim LINUX FORMAT tai LINUX MAGAZINE. Kokeiluja varten minulla on vanhoja pc-koneita. Joten kiva että on joku muukin foorumi suomeksi kuin Ubuntun, Se on kyllä hyvä. Siis kiva jos tämäkin elpyy. Jatkaakseni aiheesta: KDE on hauska kun siihen saa noita plasmoideja työpöydälle. Mutta jotenkin yleisesti kätevimmältä vaikuttaa Fedora 67.

1 tykkäys

LXDE sopii koneeseen kuin koneeseen.

Muistitikuilla on myös kyseinen työpöytäympäristö.

Säätämiseen en jaksa panostaa, joten KDE on poissa laskuista.

Toki saa olla eri mieltä, mutta minä olen asentanut muiden koneille LXDE:n, ja osaavat sitä käyttää omiin tarpeisiinsa. Harmi vain, että Lubuntu ei enää mahdu CD:lle.

Varsin vanhan säikeen olet löytänyt.
:spider_web: No tästä voitaneen poistaa hämähäkin seitit.

KDE neon, Ubuntu 16.04 perustana (kernel yms) mutta aina uusin Plasma-versio hetken päästä ilmestymisestä, on minun valintani juuri nyt. Pitkään käytin Fedoraa Gnome työpöydällä mutta sitten alkoi ns. vanha suola janottamaan ja entisenä Kubuntu -käyttäjänä palasin KDE:n pariin.

Tämäkin on taas ketju, joka on kestänyt lähes vuosikymmenen. - mutta olkoon -. Useita työpöytäympäristöjä käyttäneenä, on minulle nykyisin riittänyt työpöytäympäristöksi XFCE jakeluun kuin jakeluun. Tarvittaessa hyvän jakelun monipuolisista ohjelmalähteistä voi asennella myös haluamiaan ohjelmia kirjastoineen - tarvittavat riippuvuudet asentuvat ongelmitta.
Aiemmin oli suosikkeja KDE-sovellutukset K3B, Kino, Kaffeine, Kcopy9 jne. Mutta koskapa noille ohjelmille ei enää ole ollut tarvetta - tai niille on vastaavia käypiä sovellutuksia, on KDE-työpöytä kokonaisuudessaan jäänyt tarpeettomaksi.
Linux-jakelujen rikkaus on se, että vaihtoehtoja on tarjolla kunkin maun mukaan. (Jos laitteen suorituskyky ei rajoita valittavaa työpöytäympäristöä sen enempää.)

Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa. :grinning:

Tänään on taas se suuri päivä kun uusi Ubuntu julkaistaan. Nyt vaan pitäisi päättää mitä työpöytäympäristöä käyttäisi:

Uusi Gnome lienee raskas ja tarvitsee uusinta kalustoa toimiakseen toivotulla tavalla. Se on myös aika erilainen kuin entinen Unity. Kun esittelyvideoita katselin, tulin siihen tulokseen, että Mate on aika lähellä entistä. Ehkä se ei ole niin raskas toiminnassaan, että vähän vanhempi laitteisto, Core i3 tasoinen ja vanhempi, ehkä pystyy sitä vaivatta käsittelemään. Olen käyttänyt hyvin vanhalla 32 bittisellä Atom prosessorilla varustetulla laitteella XFCE ympäristöä ja todennut sen käyttökelpoiseksi.

XFCE on muutenkin ollut minulla mieluisin sen muokattavuuden vuoksi vaikka kalusto sallisi raskaammankin ympäristön. Kaikki kalusto joskus käy vanhaksi ja silloin tulee vastaan resurssien jako: työpöydän hienous ja tarpeellinen käytettävyys. Silloin XFCE vie voiton.

LXDE eli Lubuntu Ubuntuvarianteista on testaamisen arvoinen.

Tässä ja vähän naapureidinkin taudessa työpöytäympäristönä on LXDE.

Tosin joudun osittain jääväämään, kun en ole vähään aikaan muita ympäristöjä testaillut.

Ubuntu/Unity-ympäristästä en tykännyt, Gnome 3:sta en ole testannut.

Tosin Lubuntun ohjelmista poistan Gnumericin ja Abi Word, ja laitan niiden tilalle mammuttimaisen LibreOfficen. Lisäksi Leafpad:n kaveriksi asennan myös Katen. Sen jälkeen se ei taidakaan olla enää kevyt-distro. Tietenkin asennan myös Gimp:n Vlc:n InkScape:n jne.

Ainoa, mikä harmittaa vähän enemmän, on Conkyn häviäminen taustasta, jos klikkaa taustaa.

KDE (neon) jolle odotetaan kuumeisesti 18.04 päivitystä.

Gnome ja i3 ovat koneesta riippuen olleet mieluisia.

Gnome ja Ubuntu

1 tykkäys

Linux Mint Xface 17.3, tällä minä aloitin. Harhailin edestakaisin eri työpöytien kanssa, kunnes olin varma, että Xface on se, jonka haluan pitää, Windows XP teemalla höystettynä.

1 tykkäys

XFCE. Siirryin tähän sen jälkeen, kun Gnome alkoi karsimaan pois itsestään selvyyksiä. Tykkään myös KDE:sta, mutta Xfce tpimii jotenkin sijuvammin Nvidia raudalla.

1 tykkäys