Itse olen tykästynyt tuohon Fedoraan, joskus aikoinaan Fedora Core 2:en aikaan sitä käytin ja pidin näkemästäni. Sittemmin kokeilin Ubuntua ja Kubuntua, joista Kubuntu päätyi työpöydälleni pidemmäksi aikaa. Nyt muutama kuukausi sitten vaihdoin Fedora 8:iin, johon olen ollut tyytyväinen. Hiukan on Fedora muuttunut sitten viimekäytön… ;D
Arch Linux on ollut itselle “se oikea” jo 3v, muut kokeilemani distrot on omaan makuun jotenkin liian “valmiita”, kankeita ja/tai monimutkaisia (pinnan alla). Tosin pidin ennen myös Gentoosta ja sitä ennen Mandrakesta, kun olin kokemattomampi.
Koneilla sekä Gentoota että Archia, Ubuntua ja Debiania tullut käytettyä myös. Vastaan että Gentoo. Arch rikkoutuu aina vähän väliä, kun ollaan niin innokkaita päivittämään softaa ilman kokeilua. Gentoolla ehkä kerran pari vuodessa tulee jotain ongelmia, sekä helpommin kustomisoitavissa USE-lippujen avulla(voi jättää ohjelmista turhat ominaisuudet pois). Gentoo ei oletuksena kirjoita ohjelmien asetustiedostojen päälle, vaan homma hoidetaan interaktiivisesti etc-update-työkalun kanssa lävitse. Archin oletus ei ole niin kiva, kun se kirjoittaa oletuksena asetustiedostojen päälle uudet asetukset. Debian ja Ubuntu on aika hitaita. Ubuntun asennuksen jälkeen vielä joutuu poistamaan aika paljon turhia ohjelmia jota se asentaa ilman että käyttäjä voi siihen juurikaan vaikuttaa.
Okei, myönnetään, Gentoon asentaminen on edellisestä huolimatta huomattavasti isompi ja vaivalloisempi projekti:) Noin viikko taitaa mennä Gentoolla, ennen kuin järjestelmä alkaa tuntumaan jokseenkin asennetulta. Riippuu tosin paljon koneesta, kuinka nopeasti ohjelmat kääntyy. Parhaimmillaan tuosta viikosta voi olla puoli viikkoa pelkkää kääntämistä.
Gentoota ihan turhaan haukuttu hc-linuxin käyttikseksi, sillä siinä on taas niin ylivoimaiset ohjeet melkein mihinkään muuhun distroon verrattuna, että mikäli vain englannin lukeminen onnistuu, niin käyttö ei oikeasti ole mitenkään vaikeata. Ainoastaan se, että siihen joutuu kyllä perehtymään paljon enemmän kuin useimpiin järjestelmiin, suurin homma onkin se että jaksaa keskittyä. Muutenhan ohjelmien asentaminen ja poistaminen on monesti ihan samanlaista kuin muillakin distroilla, sillä USE-liput joilla voi leikkiä ei ole pakollisia, vaikkakin onkin systeemin erikoisuus.
[quote=“ilborg, post:23, topic:184”]Arch rikkoutuu aina vähän väliä, kun ollaan niin innokkaita päivittämään softaa ilman kokeilua.[/quote]Oletko mukamas Pacmanilla saanut Archin rikki käyttäen oletusrepoja (core, extra (ja community))? Eri asia jos käyttelee testingiä ja/tai laitailee AURista mitä sattuu. Eipä nyt tule tosin mitään sellaista softaakaan mieleen mikä olisi hajonnut itselläni. Toki jos softaan on isompia muutoksia tehty niin joutuu muuttelemaan omia konffejakin.
[quote=“ilborg, post:23, topic:184”]Gentoolla ehkä kerran pari vuodessa tulee jotain ongelmia, sekä helpommin kustomisoitavissa USE-lippujen avulla(voi jättää ohjelmista turhat ominaisuudet pois).[/quote]Enpä tiedä mistä ongelmista tässä puhutaan, mutta aika paljolti riippuu käyttäjän tekemistä säädöistä jos ongelmia “itsestään” ilmaantuu.
Itselläni oli myös ennen tärkeää optimoida mahdollisimman paljon Gentoon kanssa, USE-lippuja rukkailemalla ja säätämällä monia tunteja. Loppupeleissä se on aivan sama onko ohjelmassa 10 vai 3 ominaisuutta, kunhan se on optimoitu koneen arkkitehtuurille niin homma toimii riittävän (=erittäin) nopesti nykyprosessoreilla. Työpöytäkäytössä näin, serverimaailmassa erilailla.
[quote=“ilborg, post:23, topic:184”]Gentoo ei oletuksena kirjoita ohjelmien asetustiedostojen päälle, vaan homma hoidetaan interaktiivisesti etc-update-työkalun kanssa lävitse. Archin oletus ei ole niin kiva, kun se kirjoittaa oletuksena asetustiedostojen päälle uudet asetukset.[/quote]Eipä kirjoita Archaan ellei eksplisiittisesti käske. Uudet konffitiedostot tulevat nimelle *.pacnew, jotka voi sitten siirrellä ja konffia omiin tarpeisiin sopivaksi.
[quote=“ilborg, post:23, topic:184”]Debian ja Ubuntu on aika hitaita. Ubuntun asennuksen jälkeen vielä joutuu poistamaan aika paljon turhia ohjelmia jota se asentaa ilman että käyttäjä voi siihen juurikaan vaikuttaa.[/quote]Debian on varmatoiminen ja vakaa distro, jota en kuitenkaan työpöytäkäyttöön laittaisi. Ubutuntu taas oksettaa minua suunnattomasti, en pidä alkuunkaan. Juuri tuo kun käyttäjä ei saa oikeastaan päättää mistään, tulee ihan MS:n tuotokset mieleen. Toki aloittelijoillehan se on erinomainen vaihtoehto siirtyä Linuxiin.
[quote=“trilog, post:24, topic:184”][quote author=ilborg link=topic=162.msg2377#msg2377 date=1229806454]
Arch rikkoutuu aina vähän väliä, kun ollaan niin innokkaita päivittämään softaa ilman kokeilua.[/quote]Oletko mukamas Pacmanilla saanut Archin rikki käyttäen oletusrepoja (core, extra (ja community))? Eri asia jos käyttelee testingiä ja/tai laitailee AURista mitä sattuu. Eipä nyt tule tosin mitään sellaista softaakaan mieleen mikä olisi hajonnut itselläni. Toki jos softaan on isompia muutoksia tehty niin joutuu muuttelemaan omia konffejakin.
[quote author=ilborg link=topic=162.msg2377#msg2377 date=1229806454]Gentoolla ehkä kerran pari vuodessa tulee jotain ongelmia, sekä helpommin kustomisoitavissa USE-lippujen avulla(voi jättää ohjelmista turhat ominaisuudet pois).[/quote]Enpä tiedä mistä ongelmista tässä puhutaan, mutta aika paljolti riippuu käyttäjän tekemistä säädöistä jos ongelmia “itsestään” ilmaantuu.
Itselläni oli myös ennen tärkeää optimoida mahdollisimman paljon Gentoon kanssa, USE-lippuja rukkailemalla ja säätämällä monia tunteja. Loppupeleissä se on aivan sama onko ohjelmassa 10 vai 3 ominaisuutta, kunhan se on optimoitu koneen arkkitehtuurille niin homma toimii riittävän (=erittäin) nopesti nykyprosessoreilla. Työpöytäkäytössä näin, serverimaailmassa erilailla.
[quote author=ilborg link=topic=162.msg2377#msg2377 date=1229806454]Gentoo ei oletuksena kirjoita ohjelmien asetustiedostojen päälle, vaan homma hoidetaan interaktiivisesti etc-update-työkalun kanssa lävitse. Archin oletus ei ole niin kiva, kun se kirjoittaa oletuksena asetustiedostojen päälle uudet asetukset.[/quote]Eipä kirjoita Archaan ellei eksplisiittisesti käske. Uudet konffitiedostot tulevat nimelle *.pacnew, jotka voi sitten siirrellä ja konffia omiin tarpeisiin sopivaksi.
No okei, ei se archi välttämättä varsinaisesti rikki mene, mutta kun buuttauksen jälkeen ei xorg toimi, niin se ei ole kovin hyvä asia. Pacman ei tietystikkään yleensä ilmoittele jos joutuu jotain ronkkimaan. Ainakin rc.shutdown on pari kertaa pacmanin toimesta kirjoitettu päälle, joka haittaa sikäli, että sinne olen sijoittanut eee:n scriptin jolla tyhjennetään usb-lukijan puskuri(unmounttaamalla se ei tyhjennä puskuria(vaikka niinhän sen pitäisi)). Veljelläni on kanssa acerin miniläppärillä tyyliin joka toisessa kernelin versiossa verkko ja joka toisessa ei.
Xorgin päivitys oli hoidettu archissa mukavasti, kun tuli se hotplug systeemi. Siitä ei muistaakseni ilmoitettu mitään, joka on aika ikävää kun päivityksen jälkeen xorgissa ei toimi näppis, ja muistaakseni läppärin hiirikin bugasi. Wikin ohjeiden fiksauksen jälkeen nuoli ylöspäin aiheutti print-screenin, ja alaspäin nuolikin aiheutti jonkun toisen näppäimen painumisen, mutta tälle ei ohjeiden mukaan voinut tehdä mitään. Hotplugin sai kuitenkin onneksi pois päältä, vaikkakin ensimmäisellä kerralla xorg heitti dumppia kanssa, mikä ilmeisesti johtuu hieman ongelmallisista intelin näyttis-ajureista.
En nyt hauku archia huonoksi tekeleeksi, sillä se on joustavammasta päästä linuxeja, sekä tuo init-systeemi on paras linuxissa näkemäni. Ongelma on siinä, että jos haluaa vakaat ja toimivat softat, niin kannattaa kääntyä toisen distron puoleen. Onhan se tietysti suunnattukkin enemmän säätäville linux-nikkareille. Tuo pacman voisi muuten selkeästi aina ilmoittaa, jos käyttäjältä vaaditaan toimia että käyttäjä voi varmistua koneen toimivan päivityksen jälkeen.
Gentoossa yleensä varoitellaan aika selvästi, jos käyttäjältä vaaditaan jotain toimia. Vakaat softan versiot on jo aika vakaita ja testiversioita on helppo asentaa. Testiversiotkin ovat useimmiten ihan toimivia, mutta itse käytän kyllä pääosin vakaita versioita, mitä nyt gimppiä vähän päivitellyt, ja paria muuta softaa. USE-lipuilla en ole jaksanut enää paljon leikkiä. Enemmän niiden säätämiseen menee aikaa, kun ohjelman hidastumiseen:) USE-rivi laitetaan asennuksessa kuntoon ja korjaillaan sitten jos näkyy myöhemmin joku selkeä muutostarve.
Muista distroista, niin Debian oli kuin karsittu Ubuntu. Puutteelliset työkalut, paljon vähemmän softaa sekä epävapaan softan käyttäjät yritettiin ampua. Flashin ja Nvidian ajureiden asentaminen oli tehty mahdollisimman hankalaksi. Sahaavat omaa oksaansa sillä, ettei epävapaata softaa tueta lainkaan. Ubuntu on monessa mielessä parannettu Debian, mutta mennään jo microsoftin rakentamalla luiskalla jokeen. Kohta ei voi varmaan taustakuvaakaan vaihtaa Ubuntussa, kun se voi sekoittaa aloittelija pään. Esimerkiksi kuulin että uusimmassa Ubuntussa ei voi enää määritellä guilla millä ohjelmalla tiedosto avataan, vaan pitää avata terminaali, ja jollain nanolla tai vi:llä editoida tiedostoja:)
Tällä hetkellä siis kaksi Arch-konetta ja kaksi Gentoota ylläpidettävänä.
Minusta ainakin Debian on kyllä suht nopea. Mitään benchmarkkia en tosin minäkään osaa tähän antaa.
Ubuntun voi Debianin tapaan asentaa pelkkänä perussysteeminä, johon voi sitten pakettienhallinnasta asentaa haluamansa ohjelmat.
Tällä hetkellä siis kaksi Arch-konetta ja kaksi Gentoota ylläpidettävänä.
OpenSUSE on desktoppina melko kiva ja servereihin Centos 5 tai RHEL tuntuu olevan paras ratkaisu.
Gentoo tuntuu hajoavan liian helposti ja se muodostaa ongelman, jos koneita on useampia. Sen lisäksi
ohjelmien kääntäminen on ihan liian työlästä ja hidasta.
Jos ammatikseen pitää isoa serverimäärää, niin VMware esx+virtualcenter on helppo ratkaisu ja toimiva ratkaisu. Alle toki
Centosia tai RHEL 5:ta. VMWare esx serverikin tuntuu olevan redhat pohjainen.
–
Eero
Eikös se käytännössä aina ilmoitakin, ja useimmiten ilmoitus on myös archlinux.orgissa (etusivu, foorumi ja planet-syöte).
Jos jokin hajoaa ennakoimatta, niin kyseessä on lähes aina (upstreamin vastuulla oleva) laitteistokohtainen juttu, esimerkiksi niin, että uusi Xorgin versio rikkoo tuen joltakin tietyltä laitteelta. Tämä kuuluu rolling release -jakeluiden “perusominaisuuksiin”, eikä sen ennakointi oikein onnistu Archin paketoijilta, ainakaan jos he eivät itse omista juuri kyseistä laitetta.
Tästä pitänee syyttää Gnomea… Ubuntun mukana tuleva Gnome on käsittääkseni melko lailla vanilla-versio.
Olisi ihan mukava nähdä joku edes keinotekoinen mittaus, jossa tällä olisi saatu jotain asiaa nopeutettua merkittävästi. Tähän mennessä en ainakaan itse ole sellaiseen törmännyt, poislukien jotkut 64-bittistä arkkitehtuuria hyödyntävät testit. Suuri osa jakeluistakin on yleensä käännetty ihan i386-käskykannalla taaksepäinyhteensopivuuden säilyttämiseksi. Usein kuitenkin käytetään optimointia uudemmille prosessoreille.
Minusta Debian on työpöytäkäytössäkin oikein hyvä, toimiva ja helposti hallittava jakelu.
Mistä Ubuntun käyttäjä ei saa päättää, mutta vaikka Debianin käyttäjä saa?
[quote=“muep, post:29, topic:184”][quote author=trilog link=topic=162.msg2382#msg2382 date=1229814954]
Loppupeleissä se on aivan sama onko ohjelmassa 10 vai 3 ominaisuutta, kunhan se on optimoitu koneen arkkitehtuurille niin homma toimii riittävän (=erittäin) nopesti nykyprosessoreilla. Työpöytäkäytössä näin, serverimaailmassa erilailla.
[/quote]
Olisi ihan mukava nähdä joku edes keinotekoinen mittaus, jossa tällä olisi saatu jotain asiaa nopeutettua merkittävästi. Tähän mennessä en ainakaan itse ole sellaiseen törmännyt, poislukien jotkut 64-bittistä arkkitehtuuria hyödyntävät testit. Suuri osa jakeluistakin on yleensä käännetty ihan i386-käskykannalla taaksepäinyhteensopivuuden säilyttämiseksi. Usein kuitenkin käytetään optimointia uudemmille prosessoreille.[/quote]Mitään nopeustestejä “mustaa valkoisella” ei asian tiimoilta minulla ole, mutta itse ainakin huomasin käytettävyydessä kun siirryin i386:sta i686:n. Tosin saattoihan tuossakin vaikuttaa se kun tuli kone formatoitua siinä samalla ja siivottua muutenkin. 64-bittinen vrt. 32-bittinen painii sitten ihan eri sarjassa kuten mainitsit.
[quote=“muep, post:29, topic:184”][quote author=trilog link=topic=162.msg2382#msg2382 date=1229814954]
Debian on varmatoiminen ja vakaa distro, jota en kuitenkaan työpöytäkäyttöön laittaisi.
[/quote]
Minusta Debian on työpöytäkäytössäkin oikein hyvä, toimiva ja helposti hallittava jakelu.[/quote]Oma argumentti tuossa oli lähinnä se, että paketit päivittyvät hitaasti. Toki voihan aina käyttää unstablea tai testingiä. Itse olen mieltynyt muihin distroihin kuin Debian-pohjaisiin. Debianissa on paketinhallinta hyvää, Apt hoitaa hommansa erittäin mallikkaasti.
[quote=“muep, post:29, topic:184”][quote author=trilog link=topic=162.msg2382#msg2382 date=1229814954]
Ubutuntu taas oksettaa minua suunnattomasti, en pidä alkuunkaan. Juuri tuo kun käyttäjä ei saa oikeastaan päättää mistään, tulee ihan MS:n tuotokset mieleen. Toki aloittelijoillehan se on erinomainen vaihtoehto siirtyä Linuxiin.
[/quote]
Mistä Ubuntun käyttäjä ei saa päättää, mutta vaikka Debianin käyttäjä saa?[/quote]Kyllähän Ubuntuakin voi säätää mielensä mukaan miten haluaa kunhan vain ensin poistelee sen asentamat turhat roskat ja käyttää muutenkin suunnattoman paljon aikaa järjestelmän tekemien ratkaisujen “purkamiseen”. Ubuntua ei vain mielestäni ole suunnattu siihen, että asioita säädetään konffitiedostojen ja komentorivin kautta. Itse en tästä toimintatavasta pidä, mutta siksi käytänkin muita distroja. Onhan Ubuntustakin toki serveriversioita, missä ainakin mainostuksen mukaan saa käyttäjä päättää itse (kaikesta).
Tosin onhan Linux yleensäkkin mielestäni paljon rajoittuneempi kuin esim. *BSD:t.
Pitäisi varmaan joku päivä ihan kokeilla Ubuntua taas pitkästä aikaa, käyttelin muistaakseni 6.xx -aikoihin sitä viimeksi. Voin sitten raportoida lisää, ettei tule ihan valehdeluta. 
E: Voisi tuota i386 vrt. i686 -asiaakin periaatteessa kokeilla tässä joku päivä.
Joo, eiväthän ne ohjelmat Debianin vakaassa haarassa päivity oikeastaan lainkaan, tietoturva-aukkojen ja todella pahojen bugien korjaamista lukuunottamatta. Itseäni tämä ei työpöytäkäytön kannalta kuitenkaan häiritse, sillä kyllähän esimerkiksi Gnome-typöytä on ollut suhteellisen valmis jo vuosia.
Mieluusti kuitenkin käytän vähän tuoreempaa softaa ja esimerkiksi KDE 4:aa, minkä vuoksi onkin tullut käytettyä vähän muita jakeluita työpöytäkäytössä.
Alternate-levyiltä pystyy käsittääkseni asentamaan tosiaan sen pelkän perusjärjestelmän. Tätä tosin olen itse testannut viimeksi silloin, kun Alternate ei varsinaisesti ollut vaihtoehtoinen, vaan ainoa tapa asentaa Ubuntu.
Desktop-levylle sitä pakettien valintaa on vaikea toteuttaa, eikä se siinä niin välttämätönkään ole. Levylle pakattavat ohjelmat valitaan kuitenkin siten, että ne olisivat mahdollisimman pitkälle niitä, mitä suurin osa käyttäjistä haluaa. Tilaa levyllä on todella rajallisesti, joten hyvin tarkkaan jokaisen ohjelman tarpeellisuus punnitaan. Minusta jakeluiden livecd:illä olevat ohjelmavalikoimat ovat keskimäärin hyvin onnistuneitakin, eikä itselleni ainakaan ole yleensä tullut hirveää tarvetta alkaa ohjelmia isommin karsimaan.
[quote=“trilog, post:30, topic:184”]Tosin onhan Linux yleensäkkin mielestäni paljon rajoittuneempi kuin esim. *BSD:t.
Pitäisi varmaan joku päivä ihan kokeilla Ubuntua taas pitkästä aikaa, käyttelin muistaakseni 6.xx -aikoihin sitä viimeksi. Voin sitten raportoida lisää, ettei tule ihan valehdeluta. 
E: Voisi tuota i386 vrt. i686 -asiaakin periaatteessa kokeilla tässä joku päivä.[/quote]
Minä käytin Ubuntua viimeksi suunnilleen samoihin aikoihin, kunnes tulin Fedoraa kokeilleeksi.
[quote=“eero, post:27, topic:184”][quote]
Tällä hetkellä siis kaksi Arch-konetta ja kaksi Gentoota ylläpidettävänä.
[/quote]
OpenSUSE on desktoppina melko kiva ja servereihin Centos 5 tai RHEL tuntuu olevan paras ratkaisu.
Gentoo tuntuu hajoavan liian helposti ja se muodostaa ongelman, jos koneita on useampia. Sen lisäksi
ohjelmien kääntäminen on ihan liian työlästä ja hidasta.
Jos ammatikseen pitää isoa serverimäärää, niin VMware esx+virtualcenter on helppo ratkaisu ja toimiva ratkaisu. Alle toki
Centosia tai RHEL 5:ta. VMWare esx serverikin tuntuu olevan redhat pohjainen.
–
Eero[/quote]
Kumma, taas itselläni ei tuo gentoo ole hajoillut pahemmin. Toki riippunee varmasti, että milloin tuota viimeksi on käyttänyt. Ohjelmien kääntäminen ei mielestäni ole työlästä, mutta hidasta kylläkin ellei rauta ole tuoretta. Monen koneen ylläpitämiseen ei ole tosiaan ihan täydellisiä työkaluja, vaikka apuvälineitä löytyykin. Hajautettua kääntämistä(distcc), binääripaketteja sekä nfs-portageja voi harrastaa, mutta mikään ei toimi ihan ilman ylimääräistä säätämistä. Tuon emergen käyttö ainakin nykyisellään on ihan kuin mikä tahansa apt-getin käyttö, use-flaggeihin ei ole nykyään edes pakko koskea jos käyttää vaikkapa desktop-profiilia. Ohjeet on siis hyvät, mutta se ei poista säätämistä.
Näissä linuxeissa nyt on aina vähäsen sitä, että kun yhtä tottuu käyttämään, niin vaikka ohjeet toimiikin useimmiten muihin linuxeihin, niin silti se “oma distro” on aina helpoin säätää kun muistaa kaikki pikku niksit siihen. Debiani oikeastaan vaihtui Gentooseen osittain siksi, että omalla koneella oli Gentoo, ja Debiania alkoi olla hankala käyttää Gentoon komennoilla:) Itse joutunut “romuraudalla” leikkimään, että senkin takia tuota Gentoota ja Archia löytyy vähän joka koneesta. Kuitenkin aika paljon softaa noissa distroissa, eikä mitään ylimääräistä asenneta asennuksen toimesta. Löytyisi ainakin pari työpöytädistroa enemmän, jos rauta olisi parempaa alla.
Noista optimoinneista, että tuo i386 taitaa olla aika paljon hitaampi kuin yleensä käytetty i686. tuo i386 on siis jotain 386 optimoitua koodia, joka on huomattavasti noita tuoreempia käskykantoja suppeampi(ja sitä kautta hitaampi). i686 on periaatteessa pentium pro optimoitua kamaa, joka on ollut aika pitkään käytössä ilman mitään suurempia parannuksia. Nuo mmx, sse, 3dnow! optimoinnit ilmeisesti on aika vähän vaikuttavia, joita siis p2,p3 ja athlon prossuissa tuli. Aika pitkälti ilmeisesti jotain vektorin laskentaa varten olevia “multimedia”-käskykantoja joilla ei työpöydällä tee ihan hirveästi. Kaikki nuo käskykannat oli vielä mokattu aina jollakin tavalla, että hyöty oli jopa kohderyhmälle suhteellisen pieni. Jossain videoplayerissä tai peleissä voi olla vähän hyötyä noista käskykannoista, mutta normaalissa netin selaamisessa varmaankin ihan turhia. Onhan sitten eri prossujen välillä hieman eroa että kuinka nopeasti mikäkin käsky suorittuu, jolla voi saada hieman optimoitua jos prossu on tarkemmin määritelty.
Itselläni tuo gcc on -Os asennossa, eli koodi optimoidaan mahdollisimman pieneksi. Levy sekä muistit on usein eniten koneen toimintaa hidastava lenkki, joten loogisesti pääteltynä voisi kuvitella että niiden tarvetta vähentämällä kone nopeutuisi eniten. Tietysti ei mitään tutkimusta ole tullut tehtyä, että enhän minä oikeasti tiedä että vaikuttaako se lainkaan mihinkään, muuta kuin että ohjelmat kääntyy hitaammin:) Lähes poikkeuksetta kuitenkin nuo kääntäjällä saadut optimoinnit on ihan muutaman prosentin luokkaa, jolloin eron huomaa vasta jossain karkkimarkin testin antamasta tuloksesta:) Vähämuistisella järjestelmällä voi tulla tietysti enemmän eroa, jos aletaan tuota swappia käyttämään, jos siis koon mukaan optimoidaan.
Kumma, taas itselläni ei tuo gentoo ole hajoillut pahemmin. Toki riippunee varmasti, että milloin tuota viimeksi on käyttänyt. Ohjelmien kääntäminen ei mielestäni ole työlästä, mutta hidasta kylläkin ellei rauta ole tuoretta. Monen koneen ylläpitämiseen ei ole tosiaan ihan täydellisiä työkaluja, vaikka apuvälineitä löytyykin. Hajautettua kääntämistä(distcc), binääripaketteja sekä nfs-portageja voi harrastaa, mutta mikään ei toimi ihan ilman ylimääräistä säätämistä. Tuon emergen käyttö ainakin nykyisellään on ihan kuin mikä tahansa apt-getin käyttö, use-flaggeihin ei ole nykyään edes pakko koskea jos käyttää vaikkapa desktop-profiilia. Ohjeet on siis hyvät, mutta se ei poista säätämistä.
Itse käytin gentoota pari vuotta, mutta se kävi liian työlääksi. Lisäksi portage tuntuu vanhentuvan todella nopeasti. Onhan se tuunaajalle ihan kätevä, mutta jos haluaa tehdä muutakin kuin kääntää tai haluaa stabiilin ympäristön, niin se ei todellakaan ole sitä mitä halutaan.
Production käyttöön se ei todellakaan sovi, tai jos sinulla on kymmenittäin koneita, niin se hajoaa aika pahasti ja vie liikaa aikaa. Varsinkin jos jätät portagen updatet puoleksi vuodeksi ja sitten yrität saada jotain sisään, niin tuloksena voi olla pahasti hajonnut systeemi, kun config filet muuttuvat niin nopeasti ja etc-update ei ihan suoraan onnistu mergeämään muutoksia.
Harrastelijakäyttöön se on varmaan omiaan ja kaiken voi säätää ja optimoida. CPU-tehot ovat viimevuosina toki niin paljon kasvaneet, että noin tiukkaa gcc optimointia harvoin tarvitsee. Liian tiukat CPU-optimoinnit tuntuvat nimittäin tekevän pakettihin pugeja.
–
Eero
Eero puhuu totta. Itsekkin vaihoin Gentoon Archiin siitä syystä, että koneella piti pystyä tekemään muutakin kuin kääntämään paketteja (töitä).
Jos esimerkiksi minun pitäisi tehdä Openofficella jotain ja huomaankin, että minulla ei ole vielä asenettuna Openoffice3:sta. Laitan emergeen käskyt ja Openofficen asennusrumpa alkaa, ja kestääkin koko päivän, illalla kun se valmistuu niin eipä sitä enää viitsi ruveta tekemään ja koko päivä meni “hukkaan”. Edellinen esimerkki oli hieman kärjistetty, sillä kyllähän vastuuntuntoinen koneen käyttäjä päivittelee paketteja useasti ja tietää mitä paketteja hänellä on.
Gentoo on loistava distro juuri harrastekäyttöön ja se tunnetaan useimmiten hc-miesten distrona. Tuotantokäytössä en näe Gentoota, enkä sen enempää Archiakaan, koska molemmat ovat rolling-distroja, joiden paketit päivittyvät tiuhaa tahtia ja päivityksen jälkeen voi konffitiedostojen layout jopa muuttua (joka usein miellettään siten, että käyttis on rikki).
[quote=“trilog, post:34, topic:184”]Eero puhuu totta. Itsekkin vaihoin Gentoon Archiin siitä syystä, että koneella piti pystyä tekemään muutakin kuin kääntämään paketteja (töitä).
Jos esimerkiksi minun pitäisi tehdä Openofficella jotain ja huomaankin, että minulla ei ole vielä asenettuna Openoffice3:sta. Laitan emergeen käskyt ja Openofficen asennusrumpa alkaa, ja kestääkin koko päivän, illalla kun se valmistuu niin eipä sitä enää viitsi ruveta tekemään ja koko päivä meni “hukkaan”. Edellinen esimerkki oli hieman kärjistetty, sillä kyllähän vastuuntuntoinen koneen käyttäjä päivittelee paketteja useasti ja tietää mitä paketteja hänellä on.[/quote]
Suurimmat ongelmat Gentoossa mielestäni ovat juuri se, että käyttistä on käytännössä jatkuvasti päivitettävä, että sen “eheys” säilyy, lisäksi portagea ei paljoa taaksepäin tueta tai edes kohtuullista aikaa. (enterprise distrot yleensä tukevat yhtä versiota noin 5 - 7 vuotta)
Lisäksi monesti jos kirjastoversioita päivittelee liikaa, niin se voi särkeä monia muita paketteja, jonka seurauksena sitten kaikki pitää kääntää uudestaan.
Pahin juttu on kummiskin se että configuraatiot muuttuvat jatkuvasti, eikä niiden hallintaan oikein ole toimivaa työkalua.
Tämä monesti voi johtaa siihen, että servicet eivät enää käynnisty kuin depscan ja kumppanit särkyvät.
Openofficeen liittyen, se on vielä niin fragile paketti, että CPU optimoinnit yleensä pitkälti särkevät sen.
Jos ohjelmoi, niin Gentoossa kyllä saa patchit kivasti integroitua paketteihin (ebuild)
–
Eero
Kyllä Eerolla tuossa paljon on totta, configeille ainakin nykyään löytyy tosin työkalu. Asetustiedostot muuttuu aina toisinaan, mutta sanottakoot että aika vähäisellä vaivalla meikäläinen on vielä päässyt. Lähinnä ne configit jota itse on muokannut, syynätään päivitettäessä tarkemmin lävitse.
Mikään distro tuskin on kovin täydellinen kaikessa, eikä Gentookaan sovi niille jotka eivät halua/ehdi säätää koneen kanssa. Se on hyvä käyttis niille jotka haluavat hieman opetella paremmin sitä varsinaista linuxia, mikä distrojen alla pyörii. Tavallaan tuo vaikeamman kautta toimiminen helpottaa asioita, jos tulee ongelmia. Isoimmat ohjelmat on muuten nykyään myös binääreinä(oo,firefox,xulrunner mm.), joka on varsinkin vanhalle raudalle varsinainen ilouutinen.
Mutta tosiaan kaikkia ei voi ikinä miellyttää jos haluaa hyvän järjestelmän. Sehän linuxissa oikeastaan onkin parasta, että järjestelmän voi muokata haluamakseen verrattain helposti. Distrot antavat tietyn perusjärjestelmän jota voi halutessaan muokata enemmän haluamakseen, ja distrojakin on juuri sen takia niin monta, koska niitä on suhteellisen helppo tehdä. Windows on aikalailla yhden muotin järjestelmä, jonka muokkaaminen on tehty loppukäyttäjille lähes mahdottomaksi.
Distrojen paremmuutta onkin sinänsä lähes mahdoton verrata sillä makuja on monia, mutta itse näkisin että tärkeimmät asiat ovat hyvä pakettimanageri(joka onkin jo lähes joka linuxissa), hyvä softavalikoima sekä hyvät ohjeet mikäli niitä tarvitaan. Tietysti monelle loppukäyttäjälle myös helppokäyttöisyys on ehdoton. Itse kyllä pidän kokemuksista ihan hyvinä sekä Gentoota, Ubuntua että Archia. Jokaisessa tietysti myös ongelmansa, mutta myös käyttötarkoituksensa.
Voisinpa itse asiassa noita muita suositumpia linuxeja kokeilla, kun ei vähään aikaan ole tullut muita kokeiltua.
Valetaas lisää bensaa liekkeihin, kerran näyttää niin mukavasti tämä ketju roihuvan. 
Mandriva on mielestäni parhaita linux jakeluversiota, lähinä siinä olevan MCC:n(Mandrivan linux ohjauskeskus) takia.
Kaikki säädöt on mahdollista tehdä täältä jolloin ei esim, tarvitse tukeutua eri työpöytien tarjoamiiin ratkaisuihin jos esim vieroksuu komentoriviä ja sen käyttämistä.
Itsellä on tällä hetkellä Sunin virtualbox:ssa kokeiltavana Arch sekä uusin Ubuntu 8.10. Arch linux vakuttaa selaiselta että saattaa päätyä minulla johonkin miniläppäriin tai tuohon vanhaan koneseen, sen verran jouhevasti pyörii tuolla virtuaali konessa.
Ubuntun suosiota en vain jaksa ymmärtää. Miten voi olla noin vaikeaa saada tarjoamaan isompaa resoluutiota kuin 800x600 asennuksen jälkeen. Vaikka virtualbox sovellus käytössä niin ubuntu on ainoa joka ei osaa tarjota isompaa resoa virtualibox:ssa.
Ei tunnistanut tuota virtualbox:n tarjoamaan “näytönohjainta” vaan piti mennä käsin xorg.conf tiedostoa sätää ja lisämään tekstiä sinne.
Eikö ubuntu kerää mitään tietoja millä kokoonpanolla sitä ajetaan käyttäjiltä? Mandriva tarjoaa ohjauskeskuksessa pitkät listat eri näyttömalleja valmistajien mukaan tai sitten ihan “Flat panel 1400x1050”, sama jatkuu näytönohjain puolella.
Olen lukenut että tämä 800x600 resoluutio ongema vaivaa myös kun Ubuntu asennetaan fyysisesti koneelle.
Ainoa asia mikä on mielestäni hyvää Ubuntussa on tuo Suomenkielinen foorumi, lähes kadehtivan loistavasti toimivana paikkana.
[quote=“peisi1, post:37, topic:184”]Valetaas lisää bensaa liekkeihin, kerran näyttää niin mukavasti tämä ketju roihuvan.
Mandriva on mielestäni parhaita linux jakeluversiota, lähinä siinä olevan MCC:n(Mandrivan linux ohjauskeskus) takia.
Kaikki säädöt on mahdollista tehdä täältä jolloin ei esim, tarvitse tukeutua eri työpöytien tarjoamiiin ratkaisuihin jos esim vieroksuu komentoriviä ja sen käyttämistä.
Itsellä on tällä hetkellä Sunin virtualbox:ssa kokeiltavana Arch sekä uusin Ubuntu 8.10. Arch linux vakuttaa selaiselta että saattaa päätyä minulla johonkin miniläppäriin tai tuohon vanhaan koneseen, sen verran jouhevasti pyörii tuolla virtuaali konessa.
Ubuntun suosiota en vain jaksa ymmärtää. Miten voi olla noin vaikeaa saada tarjoamaan isompaa resoluutiota kuin 800x600 asennuksen jälkeen. Vaikka virtualbox sovellus käytössä niin ubuntu on ainoa joka ei osaa tarjota isompaa resoa virtualibox:ssa.
Ei tunnistanut tuota virtualbox:n tarjoamaan “näytönohjainta” vaan piti mennä käsin xorg.conf tiedostoa sätää ja lisämään tekstiä sinne.
Eikö ubuntu kerää mitään tietoja millä kokoonpanolla sitä ajetaan käyttäjiltä? Mandriva tarjoaa ohjauskeskuksessa pitkät listat eri näyttömalleja valmistajien mukaan tai sitten ihan “Flat panel 1400x1050”, sama jatkuu näytönohjain puolella.
Olen lukenut että tämä 800x600 resoluutio ongema vaivaa myös kun Ubuntu asennetaan fyysisesti koneelle.
Ainoa asia mikä on mielestäni hyvää Ubuntussa on tuo Suomenkielinen foorumi, lähes kadehtivan loistavasti toimivana paikkana.
[/quote]
OpenSUSE 11.X :ssäkin on jo toimiva yast. Mandraken / Mandrivan alkuajoilla siinä oli pugeja sen verran paljon, ettei sitä mieluiten enää nykyisin käyttele.
–
Eero
[quote=“eero, post:38, topic:184”][quote author=peisi1 link=topic=162.msg2524#msg2524 date=1230879316]
Valetaas lisää bensaa liekkeihin, kerran näyttää niin mukavasti tämä ketju roihuvan.
Mandriva on mielestäni parhaita linux jakeluversiota, lähinä siinä olevan MCC:n(Mandrivan linux ohjauskeskus) takia.
Kaikki säädöt on mahdollista tehdä täältä jolloin ei esim, tarvitse tukeutua eri työpöytien tarjoamiiin ratkaisuihin jos esim vieroksuu komentoriviä ja sen käyttämistä.
Itsellä on tällä hetkellä Sunin virtualbox:ssa kokeiltavana Arch sekä uusin Ubuntu 8.10. Arch linux vakuttaa selaiselta että saattaa päätyä minulla johonkin miniläppäriin tai tuohon vanhaan koneseen, sen verran jouhevasti pyörii tuolla virtuaali konessa.
Ubuntun suosiota en vain jaksa ymmärtää. Miten voi olla noin vaikeaa saada tarjoamaan isompaa resoluutiota kuin 800x600 asennuksen jälkeen. Vaikka virtualbox sovellus käytössä niin ubuntu on ainoa joka ei osaa tarjota isompaa resoa virtualibox:ssa.
Ei tunnistanut tuota virtualbox:n tarjoamaan “näytönohjainta” vaan piti mennä käsin xorg.conf tiedostoa sätää ja lisämään tekstiä sinne.
Eikö ubuntu kerää mitään tietoja millä kokoonpanolla sitä ajetaan käyttäjiltä? Mandriva tarjoaa ohjauskeskuksessa pitkät listat eri näyttömalleja valmistajien mukaan tai sitten ihan “Flat panel 1400x1050”, sama jatkuu näytönohjain puolella.
Olen lukenut että tämä 800x600 resoluutio ongema vaivaa myös kun Ubuntu asennetaan fyysisesti koneelle.
Ainoa asia mikä on mielestäni hyvää Ubuntussa on tuo Suomenkielinen foorumi, lähes kadehtivan loistavasti toimivana paikkana.
[/quote]
OpenSUSE 11.X :ssäkin on jo toimiva yast. Mandraken / Mandrivan alkuajoilla siinä oli pugeja sen verran paljon, ettei sitä mieluiten enää nykyisin käyttele.
–
Eero[/quote]
Onhan tuota kehitystakin tapahtunut.
Itse olen mandirvaa käyttänyt 10.0 versiostä lähtien ja hyvin on siitä asti toiminut tuo MCC.
Joitain vanhoja bugeja saattaa olla viellä, mutta ne ovatki “ominaisuuksia” nykyään 8)
Anopilla ja mutsilla on koneissaan myös mandrivat ;D
Hauskaahan noissa “vaikeissa” distroissa on, että graafisten työkalujen puuttuessa on komentorivillä työskentely tehty toisaalta mukavammaksi kuin jossain graafisessa ympäristössä. Löytyy ohjeita, ja apuohjelmia asioiden säätämiseen. Tietysti kynnys kieltämättä hieman suurempi, mutta ainakin voi jokaista nippeliä vääntää:) gnomehan on loistava esimerkki pelkistetyistä työkaluista joilla ei voi enää tehdä juuri mitään. Käyttöliittymänä tosin ihan ok.
Kyllähän melkein kaikki distrot on jollain tavalla hyviä, mutta joissakin tulee kyllä ihmeteltyä, että miksi asiat pitää tehdä näin hölmösti. Yksi ärsyttävistä puolista joissakin distroissa, mitkä pitävät vain vapaata koodia repoissaan. Tällöin ihmisten koneissa on varmasti aukkoja, kun flash vuodelta 2005 on kuin reikäjuusto, kun sitä ei päivitetä normaalissa päivitysprosessissa. Epävapailla ajureilla on myös tapana rikkoutua kernelin päivityksessä, mikäli niitä ei saa suoraan repoista, eli epävapaa ajuri täytyy pitää jossain valmiina aina kernelin päivitystä varten. Tietoturvan nimissä nimenomaan yleisimmät epävapaat binäärit olisi hyvä olla ylläpidettynä repoissa.
Noita säätöpaneelejahan löytyy jonkin verran ihan distroriippumattomiakin. Joku www-pohaista kikkailua tullut kokeiltua, ja ihan hyvä muuten paitsi vie resursseja rajoittuneilta koneilta turhan paljon. En nyt tähän hätään muista sen nimeä, mutta löytyy ubuntusta ainakin.