Paras Linux

Mitä helpommaksi (tai “tyhmennetymmäksi”) jotain jakelua yritetään tehdä, sitä monimutkaisemmaksi se tapaa muuttua rakenteeltaan sekä omiin mieltymyksiin sovittamisen kannalta. Osaavan käyttäjän on tästä syystä usein mukava käyttää Arch Linuxin tai Gentoon tapaisia jakeluita, joissa tietoisesti luovutaan liioista abstraktiokerroksista, ja tehdään järjestelmän rakenteesta mahdollisimman yksinkertainen (ts annetaan käyttäjän itse pitää kiinni langoista).

Kokemattomamman (asioihin vähemmän perehtyneen) ihmisen käyttäjäystävällisyys ei ole ollenkaan sama asia kuin kokeneen.

Jos jakelun virallisissa pakettivarastoissa ei ole kuin vapaita ohjelmia, niin sille on yleensä saatavilla myös jokin epävirallinen varasto, josta kyseisen tyypin ohjelmia on saatavissa.

Epävirallisia pakettivarastoja päivitetään siinä missä virallisiakin, joten en oikein ymmärrä, miten tämä voisi olla tietoturvaongelma.

KDE:n ja varsinkin Gnomen mukana tulee kohtalaisen paljon erilaisia järjestelmänhallintatyökaluja, jotka sitten löytyvät vähän jakelusta jos toisestakin. Muutenkin asetustyökalujen jakaminen jakelujen kesken on aika tavallista.

Usein on niin, että tietyn jakelun käyttäjät mieltävät jonkin työkalun vain oman jakelunsa tuotteeksi, mutta tarkemmin katsottuna se onkin jakeluriippumaton. Suurena poikkeuksena ovat YaSTin ja Mandrivan control centerin kaltaiset isot kokonaisuudet, joita on vaikea siirtää jakelusta toiseen.

Paketinhallinta on ehkä alue, missä hallintatyökalujen erot ovat luontaisista syistä suurimmat. PackageKit on kuitenkin tuomassa muutosta myös sille alueelle. On hyvinkin todennäköistä, että vuoden-parin sisällä gnome-packagekit tai kpackagekit löytyvät kaikista suurimmista jakeluista vähintään toissijaisena paketinhallinta-GUI:na.

Ehkäpä jopa Ubuntu onnistuu nielemään ylpeytensä tällä saralla? Kubuntun osalta löytyy jo päätös Adeptin korvaamisesta kpackagekitillä.

Tarkoittanet Webminiä?

Jep, webminiähän tarkoitin:) kesti hetki ennen kuin muisti. Ihan laadukas softa administrointiin. Varsinkin aloittelevalle ja miksei kokeneemmillekkin admineille keskitetty hallintatyökalu. Tosin jos pitää resursseja syystä tai toisesta säästää, niin tuo lisää hieman muistin kulutusta. Tarkoitan siis sellaisia koneita, millä tekee muutenkin tiukkaa jonkun Xorgin suorittaminen:)

Tuo on todella vaikeata tehdä käyttöliittymistä sellaisia, että niitä olisi helppo käyttää, mutta asetuksiakin voisi muuttaa. Yksinkertaisenkin käyttöliittymän suunnittelu hyväksi ei ole kovin simppeliä vaikka luulisi. Sallittakoot siis, että guissa ei voi, eikä tarvitse kaikkea säätää, ettei tarvitse lentolupakirjaa resoluution muuttamiseen. Mukavaa olisi, jos tosin myös hc-äijille kanssa annetaan jotain, eli terminaalileikkeihin ohjeet ja työkalut:) Tosin sitä varten onkin nuo omat jakelunsa. Liian moni asia on kaksipiippuinen, että voisi sanoa kumpi on parempi.

Noista epävapaista softista vielä, että itse näen ne parempana että ne on edes puolivirallisesti tuettu. Jos jonkun henkilön x repo ei satu käyttäjän silmään missä olisi jotain noita epävapaita softia, niin helposti tulee mieleen hakea softan kehittäjän sivuilta paketti, ja asentaa se. Noita epävirallisia repoja ei voi myöskään pitää niin luotettavina kuin virallisia, että jos esim tulee käyttistä rikkova paketti tai muuta hauskaa, niin avun saaminen voi olla hieman hitaampaa. Toinen ainakin debian-pohjaisissa systeemeissä on se, että uuden distron tullessa voi epävirallisen repon tuki olla vähän niin ja näin suuntaan tai toiseen.

Eli pidän paljon luotettavampana tapana, että myös epävapaita softia tuetaan jossain määrin, jos ei muuten, niin ainakin suhteellisen helposti pitäisi olla lisättävissä puoliksi virallinen repo mistä niitä saa. En itsekkään useimmista epävapaista linux-softista juurikaan pidä, mutta joskus käyttäjät pakotetaan(ainakin melkein) asentamaan paskoja softia, kuten flash. Myös näyttisten epävapaat ajurit on aika pakollisia jos omistaa nvidian tai atin, ja haluaa 3d-kiihdytyksen.

Debian erityisesti vihaa kaikkea epävapaata. Tosin iceweasel on ihan järkevä projekti, kun firefoxin lisenssit on typeriä. Taisi olla siis debianin porukan idea muokata firefoxista tuo iceweasel, sillä firefoxin lisenssi on pahasti distrojen ylläpitäjiä rajoittava.

[quote=“ilborg, post:42, topic:184”]Noista epävapaista softista vielä, että itse näen ne parempana että ne on edes puolivirallisesti tuettu. Jos jonkun henkilön x repo ei satu käyttäjän silmään missä olisi jotain noita epävapaita softia, niin helposti tulee mieleen hakea softan kehittäjän sivuilta paketti, ja asentaa se. Noita epävirallisia repoja ei voi myöskään pitää niin luotettavina kuin virallisia, että jos esim tulee käyttistä rikkova paketti tai muuta hauskaa, niin avun saaminen voi olla hieman hitaampaa. Toinen ainakin debian-pohjaisissa systeemeissä on se, että uuden distron tullessa voi epävirallisen repon tuki olla vähän niin ja näin suuntaan tai toiseen.

Eli pidän paljon luotettavampana tapana, että myös epävapaita softia tuetaan jossain määrin, jos ei muuten, niin ainakin suhteellisen helposti pitäisi olla lisättävissä puoliksi virallinen repo mistä niitä saa. En itsekkään useimmista epävapaista linux-softista juurikaan pidä, mutta joskus käyttäjät pakotetaan(ainakin melkein) asentamaan paskoja softia, kuten flash. Myös näyttisten epävapaat ajurit on aika pakollisia jos omistaa nvidian tai atin, ja haluaa 3d-kiihdytyksen.[/quote]
Jos jakelussa asennetaan selkeästi epävapaata softaa oletuksena mukaan, ainakin minä valitsen mielelläni jonkin toisen jakelun. Toisaalta monelle epävapaat ohjelmistot voivat olla niin tärkeitä, että esimerkiksi Ubuntun käyttö on siltäkin osin erittäin perusteltua.

Se taas minuakaan ei niin pahasti haittaa, että jakelun virallisissakin varastoissa olisi epävapaita ohjelmistoja. Itsekin joitain tällaisia komponentteja käytän, ja ne on ihan kätevä olla helposti saatavilla. Nämä kuitenkin tulisi olla mahdollisimman helposti erotettavissa vapaista vaihtoehdoista, jotta en vahingossa ottaisi tarpeettomasti uusia epävapaita ohjelmia käyttööni. Varsin toimiva ratkaisu on minusta se, että epävapaille paketeille on oma erillinen varastonsa, kuten useimmissa jakeluissa onkin. Tällöin on tarvittaessa helppo pitää vain vapaat varastot käytössä.

Debianissa Firefox on nimetty Iceweaseliksi, koska Mozilla corporation kielsi Debiania kutsumasta sitä Firefoxiksi.

Haluaisin vaan varoittaa muita pclinuxos:n käyttäjiä, olkaa varovaisia kun päivität kokonaan pclinuxos 2007:a synapticilla. Multa meni x-ikkunointi juttu rikki. En saa sitä korjattua, KDE työpöytä saa käyntiin muttei ohjelmia ja gnomea, mutta en nyt jaksa selvittää vian.

X on vissiin jonkun isomman päivityksen kourissa. Mulla X failaa käynnistyksen ehkä 5-10% kerroista kun käynnistän tietokoneen. En nyt muista kylläkään että mitä se valittaa mut kohta vaihdan distroa ni pitää kattoa jos probleema säilyy ni sit täytyy alkaa tutkia juttua.

Itselläni archin kanssa vastaavaa ongelmaa, että Xorg ei joka kerta käynnisty(eeepc 701). Veikkaisin jotain hiiriajuria(synaptics?), tai näyttisajuria, joka käynnistyksessä ei aina tule mukaan. Mikähän versio xorgista noissa pclinuxos:ssä on? Tuoreimpiin xorgeihinhan tuli tuo hotplug, jonka kanssa on saanut myös jonkin verran tapella, varsinkin jos on jotain “erikoisempaa” rautaa… Tuossa kyllä säätelin viikonloppuna xorgin konfiguraatioita, joten en mene ihan takuuseen onko siinä edelleen sama vika.

Toisella vanhemmalla koneella kaikki toimii archissa ihan hyvin, eikä edes hotplugin kanssa tarvinnut tapella…Eeepc:n hotplug-ominaisuus on edelleen pois, kun kirjoittaminen vie hotplugin kanssa enemmän tehoa kuin koneessa on:) Ilman hotplugia taisin saada fiksattua kaikki hotplugin jälkeen aiheutuneet ongelmat. Sikäli paska päivitys tuo hotplug, että mitään automatisoitua konfiguraattoriakaan(tietääkseni) ei ole tuolle olemassa, vaan käsin pitää säätää. Kyllä tuosta tietysti etujakin on, mutta pahasti keskeneräisen tuntuinen vielä, kun 1/2 koneesta toimii sen kanssa.

openSUSE :slight_smile:

Tämän vuoden alussa vaihdoin Windows Vistani Linuxiin. (syy: vista rupesi heittämään sinistä ruutua kokoajan)
Etsiskelin itselleni sopivaa Linuxia ja päädyin openSUSEen.
Toimii erittäin hyvin, pieniä ongelmia on tullut vastaan, mutta ne on saatu korjattua.
:slight_smile:

[quote=“TJ, post:47, topic:184”]openSUSE :slight_smile:

Tämän vuoden alussa vaihdoin Windows Vistani Linuxiin. (syy: vista rupesi heittämään sinistä ruutua kokoajan)
Etsiskelin itselleni sopivaa Linuxia ja päädyin openSUSEen.
Toimii erittäin hyvin, pieniä ongelmia on tullut vastaan, mutta ne on saatu korjattua.
:)[/quote]

Vaikka itse olen vuosia ollut redhat-mies, niin opensuse on alkanut viihdyttää mm. yastin parannuksien, one-click-installin ja valmiiden community repojen ansiosta. Fedoran heikentynyt laatu on myös vaikuttanut.

Itse olen ollut Fedora-käyttäjä versiosta FC2 lähtien enkä ole tällaista huomannut, oma kokemukseni on oikeastaan päinvastainen. Joka versiossa esimerkiksi läppäreiden rautatuki on parantunut eikä ole ollut mitään merkittäviä ongelmia. KDE4:ään siirtyminen siirtyminen oli hieman hankala tilanne, kun se otettiin Fedoraan niin aikaisin, silloin vaihdoin Gnomeen. Toki jos esim. tuollaisessa tilanteessa haluaisi jäädä käyttämään KDE:tä, niin sitten voi harmittaa. Ubuntu on toinen jakelu josta on sen verran kokemuksia, että jotain viitsii kommentoida ja täytyy sanoa, että minun kohdalleni on sattunut enemmän ongelmia Ubuntussa kuin Fedorassa.

Itse en noin periaatteellisella tasolla oikein pidä siitäkään, että distrossa on erikseen “suljetut” repot ja yhteisörepot. Fedorassa kaikki jaeltavaksi sopivat paketit ovat nykyään yhdessä repossa ja uusien pakettien pääseminen sinne vaatii sen, että ne läpäisevät review’n Bugzillassa. Näkisin että näin pakettien laatu saadaan pidettyä parempana kuin sekalaisissa yhteisörepoissa olevien pakettien.

Buntuja pyöritellyt nyt reilut kolmisen vuotta. Oli aikanaan paras rautatunnistus. Nyt mennyt heikompaan suuntaan siinä suhteessa, mutta ei muiden kokeilukaan innostanut vaihtamaan. Kussakin oli omat murheensa., joten toistaiseksi pysyn edelleen buntuissa.

Kysymys on täysin absurdi. Distrojen ominaisuudet muutuvat koko ajan ja kuitenkin kaikki käyttävät samoja vapaita ohjlemistoja. Sattaa riippua raudasta ja distron juuri sillä hetkellä käyttämästä kernelistä, toimiiko se heittämällä koneeesa vai ei.

Sanoisin, että kaikki ovat hyviä ja parhaan määrittäminen mahdotonta yllä esitetyillä perusteilla. Toinen vaan sopii toiselle koneelle paremmin kuin toinen.

T:Jallu59

Itse olen ollut Fedora-käyttäjä versiosta FC2 lähtien enkä ole tällaista huomannut, oma kokemukseni on oikeastaan päinvastainen. Joka versiossa esimerkiksi läppäreiden rautatuki on parantunut eikä ole ollut mitään merkittäviä ongelmia. KDE4:ään siirtyminen siirtyminen oli hieman hankala tilanne, kun se otettiin Fedoraan niin aikaisin, silloin vaihdoin Gnomeen. Toki jos esim. tuollaisessa tilanteessa haluaisi jäädä käyttämään KDE:tä, niin sitten voi harmittaa. Ubuntu on toinen jakelu josta on sen verran kokemuksia, että jotain viitsii kommentoida ja täytyy sanoa, että minun kohdalleni on sattunut enemmän ongelmia Ubuntussa kuin Fedorassa.

Itse en noin periaatteellisella tasolla oikein pidä siitäkään, että distrossa on erikseen “suljetut” repot ja yhteisörepot. Fedorassa kaikki jaeltavaksi sopivat paketit ovat nykyään yhdessä repossa ja uusien pakettien pääseminen sinne vaatii sen, että ne läpäisevät review’n Bugzillassa. Näkisin että näin pakettien laatu saadaan pidettyä parempana kuin sekalaisissa yhteisörepoissa olevien pakettien.[/quote]

RedHattiin verrattuna fedora 6? oli aika pettymys. Silloin otin pariksi vuoksi Gentoon käyttöön. Nykyisin opensuse on vaivaton ja siinä on valmiina hyvä ajurituki, myös suljettuihin ajureihin.


Eero

[quote=“TJ, post:47, topic:184”]openSUSE :slight_smile:

Tämän vuoden alussa vaihdoin Windows Vistani Linuxiin. (syy: vista rupesi heittämään sinistä ruutua kokoajan)[/quote]
kumma juttu muuten, sen jälkeen kun aloin ajaa dualbootia kaksi ja puoli vuotta sitten, ei Windowsissa ole BSODia tullut kuin silloin kun on jokin hajonnut.
onkohan tämä käsitettävä niin, että Linuxin käyttö tekee koneen toiminnalle niin hyvää, että Windowsin bugit eivät enää saa konetta kiukuttelemaan niin herkästi?

[quote=“masa, post:45, topic:184”][quote author=skorppa link=topic=162.msg2801#msg2801 date=1233332828]
Haluaisin vaan varoittaa muita pclinuxos:n käyttäjiä, olkaa varovaisia kun päivität kokonaan pclinuxos 2007:a ynapticilla. Multa meni x-ikkunointi juttu rikki. En saa sitä korjattua, KDE työpöytä saa käyntiin muttei ohjelmia ja gnmea, mutta en nyt jaksa selvittää vian.

[/quote]

X on vissiin jonkun isomman päivityksen kourissa. Mulla X failaa käynnistyksen ehkä 5-10% kerroista kun käynnistän tietokoneen. En nyt muista kylläkään että mitä se valittaa mut kohta vaihdan distroa ni pitää kattoa jos probleema säilyy ni sit täytyy alkaa tutkia juttua.[/quote]Se voisi olla. Olin pähkäillyt sen kanssa ja luovutin. Asensin sen rinnalla linux mint ja myöhemmin poistin kokonaan pclinuxos:a 2 osioita. Jatkan linux mint:n kanssa puuhastelua.

Tähän mennessä Fedora. Olen kokeillut moni muita isoja distroja, mutta kaikki eivät syystä tai toisesta ole sopineet mulle. Fedoraa olen aiemmin kokeillut (Fedora 9) ja se ei toiminut kunnolla vaan temppuili aina, mutta 10 toimi paljon paremmin.

Itse olen ajanut F9:ä ilman mitään ongelmia. Nyt “ylihuomenna” sitten se päivitys 11:n. Odotan jännityksellä.

Olen ollut Fedora-käyttäjä 3:sta lähtien (sitä ennen RH 7 ja 9) ja aina mennyt kahden pykälissä, 3, 5, 7, 9… Ubuntua kokeilin myös, mutta en oikein mieltynyt. Aikoinaan tuli pyöritettyä Slackwareakin, mutta se oli sillokin 25 korpun aikaan, kernel oli v.0.96. :slight_smile:

Fedora on mielestäni paras.

[quote=“odysseus, post:55, topic:184”]Itse olen ajanut F9:ä ilman mitään ongelmia. Nyt “ylihuomenna” sitten se päivitys 11:n. Odotan jännityksellä.

Olen ollut Fedora-käyttäjä 3:sta lähtien (sitä ennen RH 7 ja 9) ja aina mennyt kahden pykälissä, 3, 5, 7, 9… Ubuntua kokeilin myös, mutta en oikein mieltynyt. Aikoinaan tuli pyöritettyä Slackwareakin, mutta se oli sillokin 25 korpun aikaan, kernel oli v.0.96. :slight_smile:

Fedora on mielestäni paras.[/quote]

Asiaan liittyen, saako jostain reposta fedoraan mediatuen ja dvd tuen helposti?


Eero

Yleisen mediatuen saa RPM Fusionista, wikin artikkeli. Gnome-packagekit osaa usein jopa katsoa, että mitä koodekkia toistettava tiedosto tarvitsee ja hakea sen automaattisesti, jos RPM Fusion on käytössä. RPM Fusionista saa myös useita suljettuja ajureita sekä vapaita(kin) paketteja, joita Fedoraan ei sallita, kuten esimerkiksi VirtualBoxin.

DVD-tuen saa Livnasta, muuta sieltä ei sitten saakaan. Libdvdcss jätettiin pois RPM Fusionista, koska sen levittäminen saattaa olla laitonta useissa Euroopankin maissa, ehkä Suomessakin, en nyt osaa tarkasti sanoa. Mutta tästä lisäsäädöstä saamme kiittää armaita lainsäätäjiämme.

Kokemukset vain Ubuntusta ja Red Hat (9 vuotta sitten). Joten arvelisin userfactorin merkityksen kannalta - Ubuntu. Suomenkielinen tuki, uppdate, uppgrade tms painavan vaakakupissa eniten. Fedora voi olla nopeampi mutta 13 kk ja uusi update tai uppgrade aiheuttaa suurimman kritiikin. Innokas paivittaja voi kallistua Fedoran kannalle.

Aion muuten siirtya kayttamaan Ubuntua ja Fedoraan rinnakkain.

Vastasin Fedora. Mitään kunnon perusteluita en osaa antaa, mutta jostain syystä olen vain jäänyt itse tätä käyttämään. Toisen sijan antaisin Mandrivalle, lähinnä sen graafisen ohjauskeskuksen ansiosta, joka on mielestäni parempi kuin se paljon puhuttu Yast openSusessa…

Käytän Ubuntua (9.04) vakituisesti. XP on rinnakainen varajärjestelmä mutta äärimmäisen harvoin käytössä. Olen käyttänyt Linuxia reilun vuoden. Tietotekniset taitoni ovat varsin vaatimattomat. Englanti ei oikein myöskään suju. Siksi Ubuntu ja Gnome työpöydällä on varmatoiminen ja aika hyvin suomennettu valinta (käyttöjärjestelmä ja ohjeet). Yritin asentaa myös OpenSUSEA, mutta ei hyväksynyt uuden koneeni (vuodenvaihteessa kasattu) Nvidia 9400 GT näytönohjainta kunnolla, joten palasin takaisin Ubuntuun.

Vanhalla “opettelukoneella” olen kokeillut myös Mandrivaa ja Kubuntua. Tällä hetkellä siinä on OpenSUSE ja Ubuntu 8.04 LTS. Koneen ATI Radeon 9200 näyttää kelpaavan OpenSUSELLEkin. Tarkoitus on seuraavaksi kokeilla tällä koneella Fedoraa.

Linuxit noin ylipäänsä ovat hienoja käyttöjärjestelmiä siitäkin syystä, että valinnanvaraa riittää niin meille vähätaitoisille kuin taitavammillekin käyttäjille. Myös avuliaita foorumilaisia on; ilman heitä olisi minun Linux käyttöni jäänyt haaveeksi.